|
|
![]() |
|||||
![]() |
![]() |
|||||
![]() |
|
|||||
|
|
||||||
|
|
||||||
| Olet tässä: Etusivu > Tiedotteet > Tiedote |
|
|||||
|
|
||||||
|
|
|
|
Lehdistötiedote 10.3.1999 Toiminnanjohtaja Leif Rönnberg: SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN TOIMINTA- EDELLYTYKSET ON TURVATTAVA TULEVAISUUDESSAKIN Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat osa suomalaista yhteiskuntaa. Niiden toimintaedellytykset on turvattava tulevaisuudessakin. Markkinakeskeisemmän yhteiskunnan rakentaminen ei saa johtaa sosiaalisten tukiverkostojen murentamiseen. Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat osin vanhempiakin kuin Suomen valtio, järjestöt ovat osa demokratiaa ja kansalaisten osallistumista sekä keskinäisapua. Yritysmaailman etuihin vedoten ei pidä uhata järjestötoiminnan jatkuvuutta ja sen perustana olevia rahoituslähteitä, kuten saattaa olla tapahtumassa, mikäli EU:n tuomioistuimen päätös kilpailuvapauden laajentamisesta raha-automaattipeleihin toteutetaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöt perustivat 1930-luvulla Raha-automaattiyhdistyksen kerätäkseen varoja kansanterveyden ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Järjestöt omistavat edelleen Raha-automaattiyhdistyksen. Valtio on jo vuosia paikannut rahakirstuaan ulosmittaamalla osan raha-automaattituotoista julkisiin käyttötarkoituksiin. Raha-automaattivaroilla rahoitetaan alle 1 prosentti sosiaalimenoista ja järjestöjen kustannuksista keskimäärin 14 prosenttia. Järjestöille sillä on suuri merkitys, valtiolle pieni. Suomessa pitäisi tunnustaa järjestöjen yhteiskunnallinen merkitys ja niiden merkitys ihmisille, siksi järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava tulevaisuudessakin. Järjestöt tukevat kansalaisten hyvinvointia ja luovat turvaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustamisen lähtökohtana on tarve tarttua itse asioihin, tehdä jotakin omassa tai tärkeäksi koetussa ongelmatilanteessa. Parannusta tilanteeseen lähdetään hakemaan muiden samassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Viime vuosina omia järjestöjään ovat perustaneet mm. ylivelkaantuneet, työttömät, rikosten uhrit, sijaiskodeissa kasvaneet, selkävammaiset ja keliakiaa sairastavat. Mutta syitä järjestöjen perustamiseen löytyy satoja. Esimerkiksi erilaiset sairaudet, vammat, turvattomuus ja vanhuuden ongelmat ovat olleet kansalaisille syitä perustaa yhdistyksiä ja liittyä niihin. Sosiaalisiin suhteisiin ja asemaan sekä terveyteen liittyvät riskit ovat moninaisia. Järjestöille
on aina ominaista se, että ensisijaisena tavoitteena on tuottaa
hyvinvointia ilman taloudellista voittoa. Järjestöjen toimintaan
sisältyy yleensä aina myös palkatonta vapaaehtoistyötä.
Ranskalaiset käyttävät tästä toiminnasta nimeä benevolentia,
hyvä tahto. Monet osallistuvat järjestöjen toimintaan vuosikymmeniä, jotkut ovat mukana vain elämänsä jossakin vaiheessa tarvitessaan tukea ja turvaa. Järjestöt ovat sosiaalisia yhteisöjä, jotka toimivat ihmisten ja perheiden tukena. Tietoisuus järjestöjen olemassaolosta saattaa sinällään olla turvatekijä heillekin, jotka seuraavat toimintaa sivusta. Luultavasti järjestöt
ovat merkittävin yhteisö ihmisille, joita on kohdannut
perusteellinen elämänmuutos, esimerkiksi vakava sairaus tai
onnettomuus, Näille ihmisille järjestön muodostavat vertaisryhmän,
jossa samastumisen kautta voi löytyä uusi yksilöllisyys,
identiteetti. |
|
|
|
![]() |
||||||
|
|
||||||