Hyvinvointipalvelujärjestelmän käytettävissä olevat keinot eivät ole nykyisessä muodossaan riittäviä. Ulkoisten tekijöiden lisäksi myös palvelujärjestelmän sisään on muodostunut eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita.

-- Kosmeettiset korjaukset esimerkiksi etuusjärjestelmiin eivät ole poistaneet ongelmia, tutkimusryhmä muistuttaa ja vaatii, että alueelliset kehityserot tunnistetaan ja niihin vaikutetaan.
- Alueellisen kehityksen ennakoinnissa on otettava nykyistä selkeämmin huomioon esimerkiksi sosiaalisten vaikutusten arviointi.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto julkisti vuosittaisen barometrin Valtakunnallisilla sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivillä Helsingissä.

Yli miljoonan ihmisen asuinalueella heikennystä

Kuntien kehitys vaikuttaa olennaisella tavalla ihmisten hyvinvointiin. Kuntien sosiaalis-taloudellisen aseman perusteella tarkasteltuna hyvinvoinnin tilanne on huolestuttava. Tällä hetkellä yli miljoona suomalaista asuu seuduilla, joiden sosiaalis-taloudellinen asema on viimeisten viiden vuoden aikana heikentynyt. Nousevalla kehitysuralla onkin enää vain harvoja seutukuntia, pulmallisia kuntia sen sijaan yhä enemmän, Sosiaalibarometri 1999:stä ilmenee. Pulmallisilla kunnilla on selviä vaikeuksia löytää ratkaisuja sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin ja resurssivajauksien vuoksi monet hyvinvointipalvelut ovat jatkuvasti uhattuina.

Muuttoliikkeen vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ovat edelleen suuret. Vaikutus on useimmiten kielteinen sekä lähtö- että tulomuuton kunnissa. Eniten kielteisiä vaikutuksia ilmenee Savon, Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueilla, joilta muuttaa pois etenkin työikäistä väestöä.

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa synkät näkymät

Parhaiten suomalaisista voivat ne, joilla on vakaa työpaikka, perhettä tai jotka ovat juuri saavuttaneet eläkeiän. Myös lasten asema on hyvä. Huonoin tilanne sen sijaan on pitkään työttöminä olleilla, mielenterveysongelmaisilla ja päihteiden liikakäyttäjillä. Heitä palvelujärjestelmä ei kykene riittävästi tukemaan.

Vaikka joka kuudes palveluntuottaja kertoo, etteivät voimavarat riitä tarvittaviin hyvinvointipalveluihin, erityisen ongelmallisiksi koetaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarve. A-klinikkapalveluiden, päihdehuollon kuntoutus- ja asumispalveluiden sekä laitoshoidon arviot ovat Sosiaalibarometri 1999:ssä synkät. Palveluiden tuottajat kokevat, että päihdehuollon kaikissa kolmessa palvelumuodossa on menty kohti huonompia palveluita vuosien 1997-1999 välillä. Viimeisten kolmen vuoden aikana suurimmat muutokset ovat tapahtuneet päihdehuollon laitoshoidossa. Kriittisimpiä ovat ennen muuta terveyskeskusten näkemykset.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton julkaisemassa sosiaalibarometrissa selvitetään säännöllisesti palveluntuottajien näkemyksiä hyvinvoinnin kehityksestä. Barometriin vastasivat vuodenvaihteessa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistojen, sosiaalitoimen, terveyskeskusten, työhallinnon ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajat. Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 1991 alkaen. Lisätietoja: erikoistutkija Petri Kinnunen, puh. (09) 7747 2290 tai 050 552 7359, tutkija Anne Eronen, puh. (09) 7747 2206

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu