Vaikka vapaaehtoistoiminta on näkymätöntä ja tapahtuu ruohonjuuritasolla, sillä on maailmanlaajuiset mittasuhteet.Huoli ympäristöstä, sosiaalisesta syrjäytymisestä ja itsekoetut ongelmat käynnistävät paikallista toimintaa, joka voi vakiintua uudeksi palveluksi. Esimerkiksi osa huumeiden vastaisesta työstä on käynnistynyt vanhempien aloitteesta. Eri maiden vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä näkyykin vahvasti yhteiskuntapoliittinen panos.

Suomessa kansalaisjärjestöjen tekemän vapaaehtoistoiminnan rahallinen arvo on varovasti arvioiden 12 miljardia markkaa - kaksi kertaa niin paljon kuin Espoon kaupungin budjetti. Toimintaan osallistuvien ihmisten työpanoksesta kertyy 77 000 henkilötyövuotta. Määrä nousee huomattavasti, jos mukaan lasketaan ihmisten omien verkostojen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta. Tavallisen naapuriavun määrää ei pystytä edes arvioimaan. Järjestöjen ostamat palvelut, harrastusvälineet, matkat, kokoukset ja muut toiminta luovat paikallista työllisyyttä. Lisäksi kansalaistoiminnalla torjutaan monia kansantaloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille haitallisia ja aikaa myöten kalliiksi käyviä ilmiöitä.

Vaikka vapaaehtoisille ei makseta palkkaa, toiminta tarvitsee silti resursseja: tiloja, organisoimista ja koulutusta. Erityisesti 90-luvulla kunnat, järjestöt ja seurakunnat ovat perustaneet vapaaehtoistoiminnan keskuksia. Pääkaupunkiseudulle on esimerkiksi syntynyt useita ryhmiä, jotka haluavat saada asuinympäristönsä viihtyisäksi ja turvalliseksi.

Vantaalla monikansallisten nuorten jääkiekkojoukkuetta valmentava kirkkoherra Ilkka Turkka sanoo vapaaehtoistoiminnan lähentävän ihmisiä toisiinsa ja auttavan vähentämään ennakkoluuloja. Se ohjaa myös yhteisten asioiden hoitamiseen. Turkan mukaan olisi hyvin tärkeää saada aikuiset maahanmuuttajat mukaan toimintoihin, joissa heidän kielitaitonsa kehittyisi. - Monet hyvin suomea puhuvat lapset häpeävät vanhempiensa kielitaidottomuutta. Vastaava tilanne oli aikoinaan monissa Ruotsiin muuttaneissa suomalaisperheissä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen teemavuoden vetäjä, toiminnanjohtaja Sirkka Merikoski muistuttaa, että potilas- ja muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoama vertaistuki ei korvaa ammattityötä, vaikka se onkin ainutlaatuinen tapa auttaa kohtalotovereita. - Parhaimmillaan toisten auttaminen on silloin, kun auttajaa ei erota autettavasta.

Teemavuoden verkkosivut tulevat osoitteeseen www.vapaaehtoiset.org

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Elina Hietanen,
puh. 050 5587470 tai Juha Luomala, puh. 050 5979442

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY, Riitta Kittilä, puh. 041 5100 537
Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu