Kansalaisjärjestöt toteavat, että perustoimeentuloturvan taso on täysin riittämätön pitempiaikaisen toimeentulon lähteenä. Muista maista poiketen verotus kohdistuu Suomessa vähimmäistoimeentulon tasoisiin tuloihin sekä etuuksiin ja saa aikaan sen, ettei näillä tuloilla voi selvitä. Kansalaisjärjestöt vaativat, että vähimmäistoimeentuloa vastaavat pienet ansiotulot ja ansiosidonnaiset etuudet, mm. sairausvakuutuspäivärahat, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, on tehtävä verottomiksi. Tämä merkitsee, että kunnallisverotuksen alaraja tulee nostaa vuositasolla noin 30.000 markkaan. Muutoksen kautta voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa suoraan pienimpien tulojen varassa elävien ihmisten tilanteeseen ja omatoimiseen selviytymiseen. Syntyvät kunnallisveromenetykset on kompensoitava kunnille. Kun lähivuosina kevennetään tuloverotusta, kansalaisjärjestöt näkevät oikeudenmukaiseksi kohdentaa 1/3 veronkevennyksistä verotuksen aiheuttaman köyhyyden poistamiseen.

Muina toimina köyhyyden torjumiseksi ja työllisyyden parantamiseksi kansalaisjärjestöt esittävät mm. työttömyysturvan suojaosuuden palauttamista ja nostamista 1000 markkaan kuukaudessa, työmarkkinatuesta puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistamista ja pienyrittäjyyden mahdollisuuksien lisäämistä korottamalla alv-velvollisuuden alarajaa 50.000 markasta 150.000 markkaan.

On tärkeää, että työttömälle henkilölle räätälöidään hänen edellytyksensä huomioonottava koulutus-kuntoutus- työllistymispaketti. Heikosti työllistyvien nuorten saaminen työelämään on ensiarvoisen tärkeää. Noin 50.000:n pitkäaikaistyöttömän työkyky on niin heikentynyt, ettei heillä todellisuudessa ole mahdollisuuksia työllistyä. On epäinhimillistä velvoittaa heitä jatkuvasti hakemaan työtä ja elämään riittämättömän työttömyysturvan varassa. On tarpeen luoda järjestelmä, jonka avulla nämä henkilöt voivat siirtyä nykyistä turvatumpaan asemaan eläkkeelle.

Kansalaisjärjestöt pitävät huolestuttavana, että noin 200 kuntaa on pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa ja joutuu turvautumaan velanottoon käyttömenojen kattamiseksi. Näissä kunnissa peruspalvelujen turvaaminen on vaarantunut. Valtion on taattava eri keinoin, mm. kuntien valtionosuusuudistuksella, kansalaisten yhdenvertaiset peruspalvelut. Järjestöt vetoavat myös, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotto on otettava käyttöön täysimääräisenä ja jaettava järjestöjen kautta ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Hallitukselle osoitetun kannanoton luovuttivat Kirkkopalvelut, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin ja Terveyden Edistämisen Keskus, jotka työskentelevät kansalaisjärjestöjen ja niissä toimivien satojen tuhansien kansalaisten keskusjärjestöinä.

Lisätietoja Pietari Jääskeläinen, puh. 050 582 9444 ja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu