Olet tässä: Etusivu > Tiedotteet > Tiedote
	Etusivu STKL Koulutus Tutkimus Julkaisut Kannanotot Tiedotteet Alueellinen toiminta Kansainvälinen toiminta Projektit Mitalit Yhteystiedot Sosiaali- ja terveysviesti Sosternet Palaute Ilmoittautuminen Intranet In English På svenska		LEHDISTÖTIEDOTE 10.6.2003 Vapaa julkaistavaksi 10.6.03 klo 10 Tuore hyvinvointikartoitus Itä-Uudeltamaalta: KANSALAISKYSELY PIIRTÄÄ KUVAA VASTAKOHTIEN MAAKUNNASTA Itä-Uudenmaan hyvinvointi ja tulevaisuus näyttävät tuoreen tutkimuksen perusteella varsin positiivisilta. Väestönkasvu ja osalla alueista väestön väheneminen asettavat kuitenkin haasteita hyvinvoinnin tasaiselle jakautumiselle ja suotuisalle kehittymiselle. Haasteet kohdentuvat sekä maakunnan sisällä alueellisesti että toisaalta eri väestöryhmien hyvinvointiin liittyvistä erityis- ja perustarpeista huolehtimiseen. Vastakohtien Itä-Uusimaa/Kontrasternas Östra Nyland -tutkimus julkistettiin tänään Porvoossa. Tutkimus on kansalaiskysely, jossa alueen asukkaat sanoivat mielipiteensä hyvinvoinnistaan ja palveluista. Tutkimuksen toteutti Sosiaali- ja terveysturvan keskus-liitto ry yhteistyössä Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston, alueen kuntien ja Itä-Uudenmaan liiton kanssa. Sen rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö, Etelä-Suomen lääninhallitus ja alueen kunnat ja se on osa lääninhallituksen käynnistämää Etelä-Suomen hyvinvointipoliittiset ohjelmat hanketta. Kysely tehtiin syksyn 2002 aikana satunnaisesti valituille 5025 täysi-ikäiselle henkilölle. Tutkimusalueen muodostivat Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana Pornainen, joka sijaitsee keskisellä Uudellamaalla Itä-Uudenmaan kupeessa. Alueen kuntien väkiluku on noin 90 000. Kyselyn vastausprosentti oli 50. Maakunnan sisällä kehitys polarisoituu monella tasolla Seutukuntien välinen polarisaatio näyttää kasvavan voimakkaasti etenevän Porvoon seutukunnan ja toisaalta hitaammin kasvavan ja osin taantuvan Loviisan seutukunnan välillä. Polarisaatiokehitys on ilmeistä myös maakunnan kuntien välillä. Osa kunnista on selkeästi kehittyviä ja kasvavia ja osalle kuntia haasteeksi nousevat taantuvan kehityksen mukanaan tuomat ongelmat. Näitä ongelmia ovat työpaikkojen ja palvelujen puute. Pääkaupunkiseutua lähelle sijoittuvat kunnat pystyvät hyödyntämään voimakkaammin väestönkasvun positiivisia piirteitä. Maakunta polarisoituu myös kuntakoon mukaan. Pienten kuntien haasteet ovat erityyppisiä kuin esimerkiksi Porvoon, Loviisan tai Sipoon, joilla niilläkin kaikilla ovat omat erityiset ongelmakohtansa. Kuntien sisällä polarisaatio näkyy varsinkin haja-asutusalueiden ja keskusta-alueiden välillä. Erilaistumista ilmenee myös kuntien sisällä, josta Porvoo on hyvä esimerkki. Erot kuntien eri alueiden välillä ovat joissakin tapauksissa suurempia kuin maakunnan kuntien keskinäiset erot. Polarisaatio ilmenee mm. palvelutarjontaan liittyvinä ongelmina ja osin sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin liittyvinä pulmina. Itäuusmaalaiset varsin tyytymättömiä palveluihinsa yleisellä tasolla - lapsiperheiden palveluihin tyytyväisiä Itäuusmaalaiset ovat varsin tyytymättömiä palveluihinsa yleisellä tasolla verrattaessa heitä esimerkiksi itähelsinkiläisiin. Sosiaalipalveluista parhaiten käyttäjien tarpeisiin vastaavat lapsille ja lapsiperheille suunnatut palvelut ja heikoimmin toimeentulotuki, päihdehuollon palvelut ja vammaispalvelut. Terveyspalveluista parhaiten käyttäjien tarpeita vastaavat äitiys- ja lastenneuvolat ja heikoimmin erikoissairaanhoito, erikois1ääkäripalvelut ja mielenterveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujensa suhteen Itä-Uusimaa vaikuttaa varsin lapsiperhemyönteiseltä, sillä lapsiperheiden palvelutarpeisiin on pystytty vastaamaan hyvin. Muista palveluista itäuusmaalaiset katsovat kirjastojen, jätehuollon, peruskoulun sekä kansalais- ja työväenopistojen vastaavan tarpeisiinsa erityisen hyvin. Heikoimmat arviot saavat velkaneuvonta ja erityisesti joukkoliikenne. Huonot kulkuyhteydet vaikuttavat muuttohalukkuuteen Kaupunkimaisten kuntien edellytykset turvata kuntalaisilleen monipuoliset palvelut ovat keski-määrin paremmat kuin pienten kuntien, mutta myös alueen pienet kunnat ovat pystyneet turvaamaan asukkailleen hyviä palveluita, vaikka niiden saavutettavuus onkin osin hankalaa. Huonot kulkuyhteydet julkisiin palveluihin ovatkin keskeinen puute. Kuntien keskustojen ulkopuolella asuvien heikot joukkoliikenneyhteydet sekä julkisiin että muihin palveluihin yhdessä yksipuolisen palvelurakenteen kanssa vähentävät näiden alueiden vetovoimaisuutta ja ovat puute kansalaisten palvelujen ja hyvinvoinnin toteutumiselle. Heikot joukkoliikenneyhteydet ja huonot palvelut johtavat ja ovat johtaneet yksityisautoilun lisääntymiseen ja palvelujen hakemiseen kauempaa. Puutteet joukkoliikenteen toimivuudessa ja riittävyydessä ovat osittain vaikuttamassa myös muuttoaikeisiin. Koko maan mittakaavassa tarkasteltuna välimatkat Itä-Uudellamaalla ovat kuitenkin varsin lyhyitä, ja erinomaisia palveluja on saavutettavissa koko maakunnassa varsin lyhyiden etäisyyksien päästä. Palvelujen saanti ei kuitenkaan saisi olla yksinomaan yksityisautoilusta riippuvaista, vaan palvelujen saantia olisi parannettava julkista liikennettä ja sähköisiä asiointimahdollisuuksia tehostamalla. Kiinnostusta sähköisiin palveluihin Sähköisten palvelujen käyttäjiä ja käytöstä kiinnostuneita on runsaasti, samoin kuin heitä, jotka tarvitsisivat lisäopastusta tietokoneen käytössä. Kun tietokoneiden ja -verkkojen käyttövalmius lisääntyy, voidaan tiedonsaantia palveluista parantaa siirtämällä tiedotusta ja soveltuvia palvelu- ja tietoverkkoihin. Tällöin on kuitenkin huomioitava, ettei kaikilla ole vielä edellytyksiä (taloudellisia, teknisiä tai tiedollisia) verkkopalvelujen käyttöön. Erityisesti iäkkäimmät kuntalaiset ovat tällöin vaarassa jäädä tiedonsaannin ulkopuolelle. Kokemukset elämäntilanteesta myönteisiä Itäuusmaalaisista neljä viidestä pitää ihmissuhteitaan, asuinympäristöään ja omaa henkistä mielialaansa ja vireyttään hyvänä. Itäuusmaalaisilla on hyvinvointiin vaikuttavia vajeita palvelujen, taloudellisen ja työllisyystilanteen lisäksi vapaa-ajanviettomahdollisuuksien ja vaikutusmahdollisuuksien suhteen (12-15 prosentilla kotitalouksista). Kuitenkin kokonaisuudessaan itäuusmaalaisten kokemukset elämäntilanteestaan ovat myönteisiä lukuun ottamatta palveluja. Porvoon seutukunta näyttäytyy tässäkin suhteessa erittäin hyvänä. Kyselytutkimuksella saatuja tuloksia yleisesti arvioitaessa on kuitenkin muistettava, ettei kyselytutkimus tavoita välttämättä kaikkein huonoimmassa asemassa olevia. Asuinympäristöön tyytyväisiä - nettomuutto positiivista Itäuusmaalaiset ovat yleisesti ottaen erittäin tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja arvostavat sen luonnonläheisyyttä, maaseutumaisuutta, vesistöjä, rauhallisuutta sekä väljään omakotitalo-asumiseen liittyviä piirteitä. Ulkoilumahdollisuudet ja luonto ovat itäuusmaalaisille oman asuinympäristön kannalta merkityksellisimpiä tekijöitä. Sitoutuminen omaan asuinalueeseen varsinkin koko ikänsä alueella asuneilla on melko vahvaa, mutta myös liikkuvuus on melko runsasta. Noin neljä prosenttia kaikista itäuusmaalaisista oli tehnyt muuttopäätöksen ja muuttoa harkitsevia on 13 prosenttia itäuusmaalaisista. Noin 40 prosenttia muuttopäätöksen tehneistä ja muuttoa harkitsevista aikoi muuttaa nykyisen kuntansa sisällä. Lopuilla muuttoaikeet suuntautuivat pääosin Itä-Uudenmaan muihin kuntiin tai kohden pääkaupunkiseutua ja muita pääkaupunkiseudun kehyskuntia. Suhteellisesti eniten muuttajia ja muuttoaikeisia on Askolassa ja Loviisassa. Askolassa, Ruotsinpyhtäällä, Lapinjärvellä ja Pernajassa muuttoaikeet suuntautuvat muita kuntia useammin nykyisen asuinkunnan ulkopuolelle. Muuton tärkeimpinä syinä ovat nykyistä tilavampi asunto, paremmat palvelut ja työpaikka. Kokonaisuudessaan Itä-Uudenmaan ja erityisesti sen läntisen osan nettomuutto on positiivista ja maakunta kasvaa väestömäärältään. Itä-Uusimaa turvallinen asuinpaikka Itä-Uusimaa koetaan yleisesti ottaen turvalliseksi asuinpaikaksi, sillä asuinalueensa turvallisuuden kokee huonoksi tai melko huonoksi vain neljä prosenttia itäuusmaalaisista. Asuinalueensa turvallisuuden arvioivat huonoksi erityisesti rikoksen uhriksi joutuneet ja ne joilla oli pelkoa liikkua asuinkunnassaan. Myös se, ettei vaikeissa elämäntilanteissa oltu saatu apua ja muuten heikko sosiaalis-taloudellinen tilanne yhdistyivät asuinalueen turvattomaksi kokemiseen. Työttömyys maan keskiarvoa alhaisempi Työttömyys on kokonaisuudessaan Itä-Uudellamaalla maan keskiarvoa alhaisempi, mutta aiheuttaa silti ongelmia merkittävälle osalle itäuusmaalaisia. Työttömyys koettelee enemmän Loviisan kuin Porvoon seutukuntaa. Noin kymmenesosalla itäuusmaalaisista kotitalouksista on ollut kuluneen vuoden aikana tilapäistä tai pidempiaikaista työttömyyttä, mikä heijastuu heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Noin 16 prosentilla kotitalouksista oli ollut vaikeuksia suoriutua pakollisista maksuista tai menoista viimeisen vuoden aikana. Näistä kotitalouksista neljänneksellä toimeentulo koostui kokonaan tai osittain työttömyyspäivärahasta. Työttömyys heijastuu laajasti myös muuhun henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Kymmenesosalla pulmia tulojen riittämättömyydestä Kokonaisuudessaan itäuusmaalaisten tulojen riittävyys on kuitenkin parempi kuin esimerkiksi maakunnan kupeessa asuvilla itähelsinkiläisillä. Puolella kotitalouksista tulot riittävät vähintään kohtalaisesti kaikkiin tarpeellisiksi koettuihin asioihin. Tästä huolimatta tulojen riittävyyden koki heikoksi esimerkiksi ruokaostoksiin viisi prosenttia kotitalouksista. Kotitalouksista 12 prosenttia katsoi tulojensa riittävän lääkkeisiin ja asumiskustannuksiin huonosti. Tulojen riittämättömyys kasautuu pääosin samoille kotitalouksille. Noin kymmenesosalla kotitalouksia tulojen riittävyys oli huono kotitalouksien tarpeellisina pitämiin asioihin. Tässä joukossa on erityisesti yksineläviä ja alle kouluikäisten lasten perheitä muuta aikuisväestöä enemmän. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat myös muuhun elämäntilanteeseen. Kun kotitaloudella on toimeentulo-ongelmia, koetaan työllisyys- ja taloudellista tilannetta kohtaan koetun tyytymättömyyden lisäksi tyytymättömyyttä asuinalueen toimintamahdollisuuksiin ja palveluihin. Avun tarve ja tuki eivät kohtaa Suurin osa itäuusmaalaisista on saanut tarvitsemaansa apua ja tukea vaikeisiin elämäntilanteisiin, mutta kuitenkin yli kymmenesosalla on ollut erityyppisiä elämäntilanteita, joihin tukea ei ole saatu. Elämäntilanteiden ongelmat ja tuen tarpeet kasautuvat osalle ihmisiä. Huolestuttavaa on, että väkivaltarikosten uhriksi joutuneista ja huumeiden käytön ongelmaksi kokevista vain 40 prosenttia on saanut apua, vaikka ongelmat koskettavatkin määrällisesti pientä osaa itäuusmaalaisista. Henkisen tasapainon järkkymisen kokeneista, yksinäisyydestä kärsivistä, kuolemanvaaraan joutuneista ja alkoholiongelmasta kärsivistä vain osa on hakenut ja saanut apua. Tuentarpeet korostuvat kotitalouksissa, joiden taloudellinen toimeentulo ja työllisyystilanne oli heikko. Taloudelliseen tukeen ja työapuun liittyviä tuentarpeita esiintyy paljon yksinelävillä ja toisaalta perheillä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Suurin osa tuen tarpeista on aktiivi-ikäisellä väestöllä. Yksinelävien ja erityisesti yksinäisten suurimmat tuen tarpeet tulevat ymmärretyksi kartoitettaessa itäuusmaalaisten sosiaalisia verkostoja ja muita tukevia verkostoja, jotka on koettu tärkeiksi. Merkityksellisimmäksi koetaan erityisesti ydinperheeltä, samassa taloudessa asuvilta ja muualla asuvilta vanhemmilta ja lapsilta saatu sosiaalinen tuki. Ystäviltä, Kansaneläkelaitokselta ja terveystoimesta saatu tuki mielletään ydinperheeltä saadun tuen jälkeen merkityksellisimmäksi. Vaikuttamismahdollisuudet koetaan hyviksi Vaikuttamismahdollisuuksia pidetään yleisesti hyvinä Itä-Uudellamaalla. Kunnallisvaaleissa äänestäminen on yleisin vaikuttamisen muoto, mutta muilla tavoin kunnan asioihin vaikuttaminen, esimerkiksi osallistuminen poliittiseen toimintaan on vähäistä. Itäuusmaalaiset ottavat kuitenkin itähelsinkiläisiin verrattuna aktiivisemmin yhteyttä kunnan viranomaisiin ja luottamushenkilöihin ja vaikuttavat näin ollen suoremmin. Jatkuvat säästötoimenpiteet kuntalaisten tärkeiksi katsomilla aloilla (peruspalvelut) ja "tuhlaaminen" toisilla aloilla saivat monet itäuusmaalaiset tarttumaan kynään tässä kyselyssä, vaikka yhteydenottojen vaikutusta usein epäiltiinkin. Lisätietoja Tutkijat Anne Eronen, puh. (09) 7747 2206, 050 5742544, anne.eronen@stkl.fi  ja Aki Siltaniemi, puh. (09) 7747 2290, 050 367 3447, aki.siltaniemi@stkl.fi,  Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Lääninsosiaalitarkastaja Leena Kirmanen, Etelä-Suomen lääninhallitus, puh. 02051 63187, 040 544 4029, leena.kirmanen@eslh.intermin.fi Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola ja edunvalvontapäällikkö Per-Stefan Nyholm, Itä-Uudenmaan liitto, puh. (019) 524 3288 (vaihde) Tutkimusjulkaisun bibliografiset tiedot ja tilaus Anne Eronen - Pia Londen - Aki Siltaniemi: Vastakohtien Itä – Uusimaa/ Itäuusmaalaisten mielipiteitä hyvinvoinnistaan ja palveluistaan. Kontrasternas Östra Nyland/ Östnylänningarnas åsikter om sin välfärd och servicen ISBN 951-747-151-3, 109 sivua + liitteet, hinta 25 euroa. Tilaukset Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh. (09) 774 721, faksi (09) 738 123, sähköpostitse SosiaaliturvanKL@stkl.fi tai näiden  nettisivujen kautta. Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu