 |
  |
|||||
 |
 |
|||||
  |
 |
|||||
 |
||||||
 |
||||||
| Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto |
 |
|||||
 |
||||||
 |
  Etusivu STKLKoulutusTutkimusJulkaisut KannanototLausunnotTiedotteetAlueellinen
toimintaKansainvälinen
toimintaProjektitMitalitYhteystiedot Sosiaali-
ja terveysviesti SosternetPalauteIlmoittautuminenIntranet In
English På
svenska |
 |
Kannanotto 5.6.2003 sosiaali- ja terveysministeriölle Kannanotto tulevan Tavoite- ja toimintaohjelman jatkovalmisteluun ja alan linjauksiin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry ja Terveyden Edistämisen Keskus ry pitävät tulevan Tavoite- ja toimintaohjelman valmistelussa ja alan tulevien linjausten kannalta tärkeinä huomioon otettavina asioina seuraavaa: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon vahva yhteistyö ja samansuuntaiset tavoitteet Hallitusohjelmassa korostetaan sitä, että sosiaalialan ja terveydenhuollon ohjelmia tulee kytkeä toisiinsa ja että näiden alueiden kehittäminen tulee tapahtua rinnan ja yhdensuuntaisin tavoittein. Pidämme välttämättömänä sitä, että tämä näkyy konkreettisina toimenpidekokonaisuuksina myös tulevassa TATOssa ja vaikuttaa sitä kautta ohjauksena kuntien toimintaan. 2. Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen ja sen osana sairauksien ehkäisy ovat Terveys 2015 -ohjelman kulmakiviä. TATO:ssa olisi aiheellista konkretisoida mahdollisimman ymmärrettävästi terveyden edistämisen rakenteen merkitystä sisällöllisten painotusten ohella. Hallitusohjelma määrittää monia sisältöohjelmia, joiden toteutuminen riippuu käytettävissä olevista voimavaroista ja niiden ohjaamisesta kunnissa. Kansallisten terveys- ja sosiaalialan hankkeiden ohjatessa voimavaroja hoitoon ja huoltoon tarvitaan myös tavoitteita ohjaamaan sektorin työtä terveyttä edistävään suuntaan. 3. Vaikeasti työllistyvien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden järjestäminen TATO -asiakirjassa tulisi ottaa esille kuntien kasvava rooli vaikeasti työllistyvien, heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden järjestämisessä. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen lisäksi kunnat ovat mukana työvoimahallinnon yhteispalvelupisteissä, erilaisissa suojatyökeskuksissa ja työvalmennussäätiöissä. Kuntien aktiivisuus työvoimapalveluissa vaihtelee. Kuitenkin on osoitettavissa, että työttömyys, varsinkin pitkäaikaistyöttömyys, on voimakkaasti sosiaalisesti syrjäyttävä tekijä ja myös terveysriski. Siksi kuntia tulisi kannustaa yhdessä muun viranomaisverkoston ja järjestökentän kanssa aktiivisesti vaikuttamaan työvoimapoliittisten tukimuotojen kehittämiseen. 4. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma Hallitusohjelman osana oleva kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma on tärkeä uusi avaus. Kansalaisjärjestöjen aseman vahvistaminen kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kanavana ja demokratian ylläpitäjänä on tärkeä hankkeen lähtökohta. Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia. Kansalaisyhteiskunnan toimivuudella ja elävyydellä on itseisarvonsa, mutta samalla se tuottaa konkreettisia taloudellisia hyötyjä ehkäistessään ja vähentäessään sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä niihin kohdistuvaa palvelutarvetta. Kansanterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää korostaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja niiden kehittämistä Toivomme, että politiikkaohjelma saa mahdollisimman laajan sisällön, joka ottaa em. lähtökohdat huomioon. Pidämme tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö omalta osaltaan nostaa esille niitä linjauksia, joita on sen omassa, järjestöjen kanssa yhteistyössä valmistelussa kansalaisjärjestöstrategiassa. Pidämme välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan järjestöinä edustajamme voivat olla politiikkaohjelman suunnittelussa ja toteuttamisessa mukana mm. edustettuina ohjelman johtoryhmässä tai vastaavassa koordinoivassa rakenteessa. 5. Parlamentaarinen komitea tarpeen sosiaalialan tulevia linjauksia varten Sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma sai valmiiksi ehdotuksensa alan kiireellisistä, korjausta vaativista toimenpiteistä. Hallitusohjelman täytäntöönpanon rinnalla on välttämätöntä käynnistää rohkeasti laaja-alainen parlamentaarinen työ sosiaali- ja terveyspolitiikan tulevaisuudesta ja sen toteutumisen periaatteista sekä ehdoista. On tehtävä tietoinen valinta siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon perustavanlaatuisia linjauksia ei luovuteta kauppapolitiikalle ja vapaalle kilpailulle ja sitä kautta romuteta hyvinvointiyhteiskuntamallin perusteita. Vetoamme Teihin peruspalveluministerinä, että tämä työ käynnistetään syksyn aikana. Pidämme välttämättömänä myös sitä, että edustamamme tahot kansalaisjärjestöjä ja alan toimijoita kokoavina kansalaisjärjestöinä ovat mukana valmistelutyössä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry
Terveyden edistämisen keskus
ry |
 |
 |
 |
 |
||||||
 |
||||||
