Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry valtakunnallisena sosiaali- ja terveyspoliittisena sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja kuntien toimijoita yhdistävänä yhteistoiminta- ja asiantuntijajärjestönä   haluaa välittää seuraavia näkökohtia työministeriölle koskien lakiluonnosta sosiaalisista yrityksistä:


1. Laki sosiaalisista yrityksistä tärkeä avaus

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää merkittävänä sitä, että laki sosiaalisista yrityksistä on syntymässä. Sosiaalibarometrin mukaan jo vuosia pitkäaikaistyöttömät, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset, pitkäaikaissairaat ja monenlaisista samanaikaisista ongelmista kärsivät ovat olleet niitä ihmisryhmiä, jotka ovat jääneet heikoimpaan asemaan ja tuen ulkopuolelle. Erityisen huolestuttava oli Sosiaalibarometri 2003:n havainto, että kaikki toimijat kokevat omat mahdollisuutensa näiden ihmisten tukemiseen heikoiksi. Tämä merkitsee suurta haastetta uusien toimintatapojen sekä yhteisöön ja työelämään kiinnittymisen väylien kehittämiseksi. Sosiaaliset yritykset voivat parhaimmillaan olla yksi sellainen avaus, kun ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille.

Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että lakiesityksessä määritellään selkeästi se, mitä sosiaalisilla yrityksillä Suomessa tarkoitetaan sekä luodaan rekisteröintikäytäntö. Tämä selkiyttää tilannetta ja luo sosiaalisille yrityksille selvästi oman statuksensa.


2. Lain tulee kohdella eri vammaisryhmiä tasapuolisesti ja mahdollistaa työhön paluu

 Sosiaalinen yritystoiminta on lakiesityksen mukaan tarkoitettu kahdelle kohderyhmälle: vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Vajaakuntoisiksi esityksessä määritellään vajaakuntoiset työttömät työnhakijat. Työtön työnhakija on julkisista työvoimapalveluista annetun lain mukaan henkilö, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja työtön.

0Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton näkemyksen mukaan on tärkeää, että lain jatkovalmisteluissa huolehditaan siitä, että laki kohtelee eri vammaisryhmiä tasapuolisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä on huomattava joukko ihmisiä, joilla on halua ja valmiuksia hakea työkokemusta ja kokeilla työssä jaksamistaan. Muun muassa mielenterveyskuntoutujat on tällainen ryhmä. Kohderyhmän uudelleen tarkastelu on mielestämme välttämätöntä näiden ihmisten työhön kuntoutumisen kannalta ja siksi, että he ovat yhteiskunnan kannalta potentiaalisia työntekijöinä ja  edistävät työllisyysasteen nousua.


3. Viimeisen työnantajan eläkevastuukysymys

Viimeisen työnantajan eläkevastuu on kysymys, jota ei voi ohittaa, kun puhutaan vammaisten työllistymisen edistämisestä. Tämä on edelleen yksi suurimmista rakenteellisesta esteistä vammaisten ja vajaakuntoisten rekrytoimisessa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto haluaa toistaa tässä jäsenjärjestöinään olevien vammaisjärjestöjen pitkäaikaisen yhteisen vaatimuksen, että ollut eläkevastuu on jaettava silloin, kun työnantaja palkkaa vammaisen henkilön.

4. Liiketoiminnan ja sosiaalisen yhdistämisen pulmiin haettava ratkaisuja

Liiketoiminnan ja sosiaalisen yhdistäminen käytännössä on sosiaalisten yritysten kriittinen kohta.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry esittää, että jatkovalmistelussa arvioitaisiin vielä sitä, onko mahdollista alentaa sosiaalisten yritysten arvonlisäveroa nykyisestä 22%sta ja sitä kautta kohtuullistaa tilannetta sosiaalisten yritysten kannalta. Tämä on mielestämme perusteltua ottaen huomioon sosiaalisten yritysten lähtöajatuksen, että ne toimivat kanavana työhön heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Mm. Italiassa arvonlisäverosta on kokonaan luovuttu sosiaalisten yritysten osalta.

Lakiluonnoksessa todetaan, että sosiaalisilla yrityksillä tulisi olla normaalit yritystoiminnan periaatteet ja niiden tulee noudattaa voimassa olevia kilpailusäännöksiä. Tätä lähtökohtaa pidämme kriittisenä tekijänä sosiaalisten yritysten toiminnan ja kannattavuuden kannalta käytännössä. Mitkä mahdollisuudet sosiaalisilla yrityksillä on kilpailla? Lähtötilanteenahan on, että kolmannes työntekijöistä tulee olla heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, joiden kvalifikaatioissa ja työkyvyssä on väistämättä vajeita. Se heijastuu myös tuottavuuteen.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry ehdottaa, että jatkovalmistelussa arvioitaisiin uudelleen kilpailuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Julkisia toimijoita voitaisiin tukea siihen, että ne tarjouspyyntöjä pyytäessään asettaisivat yhdeksi valintakriteeriksi vajaakuntoisten työllistämiseen liittyvät näkökohdat, jolloin käytännössä sosiaalisilla yrityksillä olisi mahdollisuus tulla valituksi kilpailutilanteessa. Tietojemme mukaan on olemassa ennakkotapaus kilpailuttamiseen liittyen EY-tuomioistuimessa, jossa on otettu huomioon työllistämisen kannalta yrityksen merkitys päätöstä tehtäessä. Pidämme välttämättömänä sitä, että kaikki käytettävissä olevat mahdollisuudet otetaan käyttöön, jotta sosiaaliset yritykset eivät käytännössä joudu suuriin vaikeuksiin kilpailuttamisvaateen seurauksena.


5. Sosiaalisten yritysten tukirakenteet

Pidämme tärkeänä sitä, että sosiaalisilla yrityksillä on olemassa koulutusta ja asiantuntija-apua tarjoavia tukirakenteita sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Koulutus-, kirjanpito, neuvonta- ja ohjauspalveluista on olemassa hyviä kokemuksia mm. eri järjestöjen työllistämiseen liittyvissä hankkeissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry on ollut mukana mm. Etappi- hankkeessa Oulun seudulla ja Kate-hankkeessa yhteistyössä Pohjois- Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen kanssa Pohjois-Karjalassa. Näiden hankkeiden kokemukset osoittavat kiistatta sen, että tarvitaan välittäviä rakenteita heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseen (näissä hankkeissa pitkäaikaistyöttömien) työvoimahallinnon rinnalla. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry on omalta osaltaan valmis luomaan tarvittavia tukirakenteita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueille. Keskusliitolla on alueellista toimintaa 5 alueella (Etelä-, Itä-, Keski-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa) sekä 16 alueellista sosiaaliturvayhdistystä, jotka kattavat koko maan.


6. Sosiaalisten yritysten kehittämisen tueksi tarvitaan vankkaa arviointia

Pidämme tärkeänä sitä, että lain tultua voimaan sosiaalisten yritysten kehittämisen tueksi rakennetaan vankka arviointitutkimus sekä koko toiminnan rakentumisen että sosiaalisissa yrityksissä työskentelevien tilanteen näkökulmista. Olemme omalta osaltamme valmiita olemaan yhteistyössä toimintaan liittyvän tiedon tuottamiseksi. Julkaisemme vuosittain mm. Sosiaalibarometriä ja lisäksi eri alueilla tehtyjä arviointitutkimuksia sekä kansalaiskyselyjä.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu