Ehkäisevän työn tulisi näkyä vahvemmin

Sosiaali- ja terveysministeriön sisällöllisissä painotuksissa ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat olleet vahvasti mukana. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman luonnoksesta ehkäisevän työn ja siihen liittyen eri tahojen, erityisesti kuntien ja järjestöjen, yhteistyön välttämättömyys ei näy valinnoissa riittävästi. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että ehkäisevän työn merkitystä korostetaan TATO:ssa nykyistä enemmän. Ongelmien ennalta ehkäiseminen ja laaja eri hallinnonalojen hyvinvointivastuu eivät käytännön toiminnassa ole kunnissa vielä saavuttaneet niille kuuluvaa asemaa. Ehkäisevä työn kautta voidaan ylläpitää kansalaisten itsenäistä selviytymistä, aktiivista kansalaisuutta sekä myös vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Kun kunnat painiskelevat resurssien riittämättömyyden kanssa, niitä suunnataan helposti vain välttämättömään. Ehkäisevä työ ei silloin nouse valinnoissa esille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen voimavarat ja niiden allokoinnin seuranta kuntatasolla

Tavoite- ja toimintaohjelmassa on kautta linjan hyvin esillä se, että kunnissa tarvitaan riittäviä voimavaroja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja se, että kuntien resurssien lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksia korottamalla on välttämätöntä. Resurssien riittämättömyys palveluiden turvaamiseen ja palvelujärjestelmän eriytyminen on tullut eri tutkimuksissa ja selvityksissä vahvasti esille mm. Sosiaalibarometri on tuottanut tätä tietoa. Kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että tilanne saadaan korjattua. Toimenpidesuosituksessa 65 todetaan mm, että kunnat ottavat talousarvon käsittelyn yhteydessä huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentin tarkistamisen huomioon. Tämä on tärkeä suositus, jotta lisävoimavarat todella suunnataan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja palveluiden turvaamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ehdottaa, että tähän suositukseen sekä kohtaan 5 seuranta ja arviointi lisätään: sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitystä ja resurssien suuntaamista tämän alueen kehittämiseen kunnissa seurataan olemassa olevilla ajankohtaistietoa tuottavilla tiedontuottamistavoilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu kehittäminen

Keskusliitto pitää erittäin myönteisenä sitä, että TATO:ssa kautta linjan korostetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua kehittämistä. Tällä alueella asiakkaan ja potilaan osallisuuden vahvistaminen on tärkeää. Keskusliitto ehdottaa, että lukuun 2.1. lisätään se, että kehitetään tiedon tuottamisen välineitä asiakkaiden ja laajemminkin kuntalaisten palautetiedon keräämiseksi palveluista ja niiden vastaavuudesta kuntalaisten odotuksiin ja tarpeisiin esim. erilaisin kansalaiskyselyin. Lisäksi pidämme tärkeänä sitä, että (kohdassa 2.1. ja suosituksessa 7) palvelun käyttäjän palveluketjun turvaamisen yhteydessä korostetaan sitä, että palvelusuunnitelmat ovat oleellinen väline palvelukokonaisuuden suunnittelemiseksi, tarpeiden arvioimiseksi, asiakkaan ja työntekijöiden yhteisten tavoitteiden sekä eri työntekijöiden yhteisen, samansuuntaisen työskentelyn sekä tiedonkulun varmistamiseksi. Palvelusuunnitelmien merkityksen korostaminen on tärkeää, koska lainsäädännöllisistä velvoitteista huolimatta niitä tehdään kunnissa puutteellisesti  (ks. mm. Sosiaalibarometri 2003).

Paikallisen ja alueellisen hyvinvointipolitiikan edistäminen, ohjelmatyö ja seudullinen yhteistyö

Hyvinvointipoliittisten ohjelmien ja sosiaalipoliittisen näkökulman vahvistaminen aluekehitysohjelmissa ja maakuntien kehittämisohjelmissa on edelleen tärkeää ja se on myönteisesti esillä TATO:n eri kohdissa. Keskusliitto pitää tärkeänä, että näissä yhteyksissä korostetaan kansalaisten palaute- ja vaikuttamismahdollisuuksien luomista sekä näiden ohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen liittyviä prosessien tärkeyttä, koska valmisteluprosessit voivat olla vähintään yhtä tärkeitä eri tahojen yhteistä työtä ohjaavia kuin itse syntyvät asiakirjat. Kansalaisten lisäksi kansalaisjärjestöjen osaaminen on kytkettävä nykyistä vahvemmin edellä mainittujen eri ohjelmien tekemiseen. ( kohdat 2.2. ja 2.6.). Keskusliitto ehdottaa, että kohtaan kohdan 2.6 suosituksiin esim. toimenpidesuositukseen 51 lisätään järjestöjen tuottamien erityispalvelujen ja erityisosaamisen käyttöönotto ja sopimuksellisuuden vahvistaminen kuntien kanssa ja seudullisesti näillä alueilla.

Perhepalveluverkoston ja yleisemminkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut

Pidämme tärkeänä kohdan 2.3. ja 2.5. arviointeja ja niitä suosituksia ja linjauksia, jotka liittyvät lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin ja tukeen. Lapsiperheiden tarpeet olisivat ansainneet oman politiikkaohjelmansa, mutta kun se ei toteutunut, on tärkeää, että tämä alue on TATO:ssa vahvasti esillä. Toimenpidesuositukseen 23 ehdotamme järjestöjen osuuden ja osaamisen lisäämistä, koska perheiden tukemisen ja tämän alueen ehkäisevässä työssä järjestöillä on erittäin merkittävä rooli ja osaaminen.

Kansainväliset haasteet ja yhteistyö

On myönteistä, että TATO:ssa on nostettu esiin kansainvälistymisen tuomat haasteet. Euroopan unioniin liittyen korostetaan niitä mahdollisuuksia, joita se tarjoaa yhteistyön tehostamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Sen sijaan Euroopan unionin perustuslain uudistamisen ja unionin laajentumisen tuomia haasteita ja riskejä ei ole arvioitu lainkaan. Keskusliitto pitää tärkeänä, että myös riskit nostetaan esille. Liitteenä (LIITE 1)on keskusliiton toimittama kansalaisjärjestöarvio EUn perustuslakiehdotuksessa.

Keskusliitto yhtyy siihen arvioon, joka on nostettu esiin sosiaali- ja terveyspalveluista ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen pulmallisesta roolista. Pidämme tärkeänä kiinteää osallistumista yleishyödyllisten palveluiden alueella yhteisten periaatteiden määrittelemistä EU:n tasolla, jotta hyvinvointimallimme peruslähtökohta, julkisten palveluiden ensisijaisuus markkinoihin nähden tulee turvattua, mutta niin, että lainsäädännöllistä toimivaltaa unionille ei yleishyödyllisten palveluiden alueella avata.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat edustettuina tavoite- ja toimintaohjelman 2004-2006 johto- ja ohjausryhmissä.

Helsingissä 14.marraskuuta 2003

SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO ry

Elli Aaltonen
puheenjohtaja

Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu