2. Vaikka valmisteltu lakiesitys käsittelee vaikeita sosiaalisiin suhteisiin liittyviä kysymyksiä, jossa asiakkaina on myös useampia henkilöitä ja joissa mm. oikeuksien turvaamiseen, tietojen salassapitoon ja julkisuuteen liittyvät intressit ovat monella tavalla jännitteisiä, katsomme, että valmistellussa esityksessä on riittävän monipuolisesti (vrt. §10 4.mom) pystytty eri intressit ottamaan huomioon. Lain säätäminen merkitsee tässä mielessä mahdollisuuksia monipuolisempaan ja parempaan palveluun. Samat normit tulisi saada koskemaan myös terveydenhuoltoa. Tietojen salassapidon ja julkisuuden osalta kuitenkin katsomme, että pankkitietojen luovuttamista koskeva kohta ja velvoite antaa poliisille tietoja tulisi poistaa lakiesityksestä. Tietojen julkisuudessa ja salassapidossa keskeistä on avoimuus ja luottamus.

3. Lakiesitys ottaa huomioon myös viime vuosien, kenties parin kymmenen vuoden, aikana tapahtunut palvelujärjestelmän ja -kulttuurin kehityksen. Sosiaalipalvelujen toteuttamisessa, erityisesti vaikeampien sosiaalisten ongelmien osalta, on korostettava ja vahvistettava asiakkaan omia mahdollisuuksia ratkaista ongelmansa ja parantaa suoriutumistaan, elämänhallintaansa. Siksi sosiaalipalveluja on kehitetty asiakkaan osallistumista ja omatoimisuutta tukevaan suuntaan. Siellä missä tämä tavoite on ollut lähtökohtana, ovat tulokset olleet parempia. Asiakkaan aseman ja oikeuksien korostaminen ja vahvistaminen on siten edistänyt työntekijöiden ammatillisia mahdollisuuksia auttaa ja jopa johtanut kustannussäästöihin, mm. pitkien "huoltosuhteiden" vähentyessä. Joissakin kunnissa on otettu käyttöön ns. palvelusitoumukset, joissa sosiaalipalvelujärjestelmän tasolla on rakennettu avoimempaa, vuorovaikutuksellisempaa ja yhteisvastuullisempaa suhdetta kunnan ja kuntalaisten työnjaon ja velvollisuuksien välille. Lain säätäminen edistäisi tämän suuntaisen kehityksen yleistymistä maassa.

4. Lakiesityksessä edellytetään, että nykyistä useammissa asiakastilanteissa laaditaan palvelusuunnitelma. Tämä esitys on keskeinen ja liittyy kohdassa 3. kuvattuun kehitykseen. Palvelusuunnitelma on mahdollista ymmärtää sosiaalipalvelujärjestelmän ja asiakkaan väliseksi sopimukseksi, niistä toimenpiteistä, joilla pyritään lisäämään hyvinvointia. Siitä huolimatta, että jo vuosia on laadittu kuntoutus- ym. palvelusuunnitelmia sosiaalipalvelujen piirissä, merkitsee velvoite haastetta laadukkaampien palvelujen tuottamiseen. Laadukkaampien erityisesti siinä mielessä, että toimenpiteet kohdennetaan mahdollisimman oikein ja että palvelujärjestelmä voi tarjota riittävän pätevien ammattityöntekijöiden työpanoksen. Maassamme on kuntia, joissa ei enää ole sosiaalityön pätevyyden omaavien työntekijöiden asiantuntemusta käytettävissä. Siksi pidämme perusteltuna esitykseen sisältyvää sosiaalihuoltolain muutosta, jossa edellytetään, että kaikilla maamme kunnilla on käytettävissään sosiaalityön pätevyyden omaavia työntekijöitä. Tämä on erityisen tärkeää vaikeammissa sosiaalisissa ongelmatilanteissa, joissa asiakkaan aseman turvaaminen ei ole yksiselitteistä ja vaatii pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Tällaisia tilanteita voi olla lastensuojelussa, perhetyössä, vaikeavammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden henkilöiden tukemisessa.

5. Sosiaaliasiamiesjärjestelmän tulee olla keskeinen osa asiakkaan asemaa ja oikeuksia koskevassa laissa. Sosiaalihuollon yhteydessä sosiaaliasiamiestä tarvitaan erityisesti niissä tilanteissa, joissa eri toimijat (henkilöt asiakassuhteissa sekä viranomaiset) ovat erimielisiä ongelmien ratkaisutavoista ja joissa asiakas kokee jäävänsä heikommaksi osapuoleksi. Sosiaaliasiamiehen tulee siten olla hyvin perehtynyt sekä sosiaalihuollollisiin että oikeudellisiin kysymyksiin. Sosiaaliasiamiehen ensisijaisena tehtävänä tulee olla asiakkaan asian ajaminen. Siksi katsomme, että palvelujen tuottajan roolissa oleva ei ole sopiva ottamaan asiamiehen tehtävää. Lakiesityksessä kuitenkin annetaan kuntien tehtäväksi toimia sosiaaliasiamiehinä. Esitämme, että lakiesitystä muutettaisiin siten, että vaikka kuntien velvollisuudeksi annettaisiin sosiaaliasiamiesjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen, että kunnat käyttäisivät tehtävän hoitamiseen palvelujen tuottamisen kannalta mahdollisimman puolueetonta ja asiakkaan etuja ajamaan kykenevää asiantuntemusta.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu