Valkoinen kirja eurooppalaisesta hallintotavasta on tärkeä puheenvuoro Euroopan Unionin tulevaisuudesta ja institutionaalisesta kehityksestä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry yhtyy pääosin Komission analyysiin EU:n hallintatavan nykyisistä pulmista ja siihen liittyvästä demokratiavajeesta sekä kansalaisten etääntymisestä Euroopan Unionista. Tarvitaan syvällistä hallintokulttuurin muutosta, jotta kansalaisten luottamus EU:hun voidaan palauttaa.

Oleellinen asia, jonka pohjalta kansalaiset tekevät arvioitaan, on EU:n politiikkojen vaikutus kansalaisten elämään ja selviytymiseen. Erityisen tärkeä kansalaisten kannalta on se, miten jäsenvaltiot ja EU yhteisin ponnistuksin pystyvät vastaamaan työttömien, ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen ja poistamiseen Euroopasta. Tässä työssä tarvitaan alakohtaisten politiikkojen rajojen ylittämistä ja eri tahojen laajaa osallisuutta. Kyse on ennen kaikkea uuden tasapainon löytämisestä taloudellisen kilpailukyvyn ja sosiaalisen ulottuvuuden välille.

Suomessa, yhtenä Pohjoismaisista hyvinvointivaltioista, taloudellisen kasvun ohella täystyöllisyys, tasa-arvoiset elämisen edellytykset, johon kuuluu tasainen tulonjako, sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen universaalisuus, ovat edelleen tärkeitä yhteiskuntapoliittisia tavoitteita. Kansainvälisen kilpailun koveneminen ja uusliberalistiset arvot ovat johtaneet taka-askeliin.

Oleellista on lieventääkö vai kärjistääkö EU tätä ei-toivottua kehitystä. EU:n vaikutukset kansalaisten hyvinvointiin eivät toistaiseksi ole olleet myönteisiä. EU:n kapea-alainen, taloudellisia, erityisesti yritystaloudellisia intressejä ja markkinoiden tarpeita korostanut politiikka on työntänyt sosiaalipoliittisia ja kansalaisten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä sivummalle. Alueiden sosiaalistaloudellinen polarisaatio on lisääntynyt. Aluepoliittiset toimet, joita EU:kin on harjoittanut koheesion ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, ovat olleet riittämätöntä. Myös sosiaalitaloudellisia toimintamuotoja kohtaan harjoitettu politiikka on kertonut tiukkenevasta linjasta. Kansainvälisen kaupan vapautuminen on kasvattanut mm. kansainvälistä elintarvikekauppaa,mutta myös lisännyt turvattomuutta.

Kansalaiset ovat tulleet kriittisemmiksi sisämarkkinoita kohtaan saamiensa kokemusten johdosta. Sinänsä tärkeä EU:n odotettavissa oleva laajentuminen synnyttää myös huolta siitä, että tulevat sosiaali- ja terveysalalle suunnatut kehittämisvarat tarvitaan ensisijaisesti uusia jäsenmaita varten ja muu kehittämistyö jää nykyistäkin vähemmälle.
Paljon riippuu siitä, millaista yhteiskuntapolitiikkaa EU tulee harjoittamaan. On mahdollista ottaa huomioon alueen sisällä monenlaisia tarpeita ja viedä monikansallista kansalaisten kannalta myönteistä kehitystä laaja-alaisesti eteenpäin. On myös mahdollista, että ongelmien ratkaisemiseksi ei tehdä tarpeeksi, vaan niiden annetaan olla ja kärjistyä.

2. Avoimuus, osallistuminen, vastuiden selkeys, tehokkuus ja johdonmukaisuus

Pidämme Valkoisessa kirjassa politiikan taustaperiaatteita avoimuutta, osallistumista, vastuiden selkeyttä, tehokuutta ja johdonmukaisuutta erittäin tärkeinä, mutta myös erittäin haasteellisina. Valkoiseen kirjaan sisältyvät taustaperiaatteet perustuvat oivallukseen demokraattisemman Unionin välttämättömyydestä. Nykyiseen kehitykseen tarvitaan tuntuva parannus.

Kansalaisten kannalta avoimuus ja osallistumisen mahdollisuus ovat erittäin oleellisia. Avoimuus merkitsee Valkoisessa kirjassa ehdotettua päätöksentekoprosessien avaamista niin, että kansalaiset saavat oikea-aikaisesti ja omalla kielellään tietoa asioiden valmistelusta ymmärrettävässä muodossa ja että nykyistä useammilla tahoilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.

Demokrattisia osallistumismahdollisuuksia laajentamalla ja hallintotapaa uudistamalla herkemmäksi ottamaan huomioon kansalaisten intressit ja odotukset, voidaan myös lisätä kiinnostusta ja uskoa EU:n tulevaisuutta kohtaan. On tärkeää se, toteutetaanko uudistuksia ja muodostuuko Valkoisen kirjan ja siitä käytävän keskustelun tulokset ja johtopäätökset muutoksen ensimmäiseksi vaiheeksi vai vain retoriikaksi ilman toimintatapoihin ulottuvia vaikutuksia. On turha puhua kansalaisten Euroopasta, jos talousasioista päättävillä on viime kädessä veto-oikeus kaikkien sektorien asioihin. Mikäli halutaan todellisia muutoksia, tarvitaan poliittisten päätösten lisäksi myös hallintotavan uudistamisen priorisoimista ja resurssoimista EU:n tulevassa kehittämistyössä. Oleellista EU:n tulevaisuuden ja uskottavuuden kannalta on se, että ne muuttuvat todellisiksi käytännöiksi ja että niitä sovelletaan toiminnan kaikilla alueilla.

Tulevaisuutta on mahdollista hahmotella monenlaisten skenaarioiden pohjalta. Valkoinen kirja ei itsessään sisällä paljoakaan politiikan sisällön arviointia. Sitä vastoin asiakirjan valmisteluja on pohjustettu kysymyksenasetteluin, jotka kertovat siitä, että suhdetta kansalaisiin halutaan tuoda lähemmäksi politiikan keskiötä, eräänlaiseksi kriteeriksi asioiden valmistelulle, hallinnolle ja institutionaalisellekin kehitykselle. Valkoinen kirja on siksi hengeltään hyvin myönteinen ja tulevaisuudenuskoa vahvistava asiakirja.

3. Kansalaisjärjestöjen tärkeä merkitys ja konsultaatioille juridinen perusta

Pidämme tärkeänä Valkoisessa kirjassa sitä, että kansalaisjärjestöjen merkittävä rooli kansalaisten tarpeiden ja äänen esille nostajana tunnustetaan. Jotta kansalaisjärjestöjen tärkeä merkitys väylän luomisessa kansalaisten arjen ja päätöksenteon välillä voisi realisoitua nykyistä paremmin, se edellyttää kansalaisjärjestöjen konsultointimenettelyn merkittävää tehostamista ja sitä, että tälle konsultaatiolle luodaan juridinen perusta.

Pidämme tärkeänä ja kannatettavana myös sitä, että EU-politiikkaa koskevaa konsultaatiomenettelyyn luodaan sovellettavat vähimmäisvaatimukset. Nämä vähimmäisvaatimukset on kehitettävä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, ei ylhäältä Komission suunnasta määriteltyinä.
Kaikissa EU:n toimielimissä on kehitettävä konsultaation ja vuoropuhelun kulttuuria. Ammattijärjestöillä ja työnantajajärjestöillä on EU:ssa erityinen asema ja vaikutusvalta. Komissio kuulee työmarkkinaosapuolia valmistellessaan ehdotuksia sosiaalipolitiikan alalla. Vastaavalla tavalla tulee ottaa huomioon kansalaisjärjestöjen näkökulma, koska ne tuovat päätöksentekoon kansalaisten tarpeiden näkökulman. Nykyisellään kansalaisjärjestöjen kuuleminen on liian ad hoc tapahtuvaa ja sattumanvaraista.
Konsultaatiomenettely pitäisi myös kirjata osaksi hyvää hallintotapaa ja huolehtia siitä, ettei sen noudattaminen ole kiinni istuvan toimielimen hyvästä tahdosta.

4. Avoimen koordinaation menetelmä

Avoimen koordinaation menetelmä on vahva väline edistää yhteistyötä ja sopia jäsenmaiden toiminnan yhteisistä tavoitteista ja suuntaviivoista. Avoimen koordinaation menetelmän käytössä on vältettävä tiukkoja aikatauluja ( vrt. esim. kansalliset köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiset toimintaohjelmat), koska ne saavat aikaan sen, että eri tahojen osallistuminen hallitusten rinnalla tulee mahdottomaksi.

On varmistettava se, että avoimen koordinaation menetelmällä toteutetuissa prosesseissa kansalaisjärjestöt voivat olla todella mukana ja kumppaneina. Avoimen koordinaation menetelmän riskinä on, että eri toimielinten toiminnan tasapaino järkkyy, valmistelu- ja toimintaprosesseista tulee vain harvan toimijajoukon tiedossa olevia ja hallintatavan avoimuus päinvastoin pienenee ja läpinäkyvyys vähenee. On huolehdittava siitä, että menetelmä ei sulje Euroopan Parlamenttia ja kansallisia parlamentteja päätöksentekoprosessien ulkopuolelle.

Avoimen koordinaatio menetelmän juurruttamisen yhteydessä olisi hyvä myös nostaa yleiseen keskusteluun sekä kansallisella että EU-tasolla, mitkä kysymykset olisi jätettävä pelkästään kansallisella tasolla päätettäviksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueella tämä tarkoittaisi etenkin pohjoismaisen laaja-alaisen hyvinvointiyhteiskunnan mallin suojaamista tasapainoisen ja rauhallisen yhteiskuntakehityksen varmistamiseksi.

5. Euroopan tulevaisuuden suunta

Valkoisen kirjan ehdotukset ja lähtökohdat tulee kytkeä tiivisti Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ja HVK-prosessiin. Valkoinen kirja hakee EU:lle laajempaa demokratiaa, jossa kansalaisten ääni voisi kuulua paremmin jo asioiden valmistelusta lähtien. Siksi Valkoista kirjaa on pidettävä toivottuna ja tärkeänä keskustelupuheenvuorona, jonta pohjalta uutta dialogisempaa unionia on mahdollista kaikkien toimijoiden yhdessä lähteä rakentamaan. Kyse on uudesta lupaavasta, toiveita herättävästä tilanteesta, jota on syytä tervehtiä tyytyväisyydellä.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663, sp. riitta.sarkela@stkl.fi

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu