STKL.fi SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN KESKUSLIITTO, osoite: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki, puh: (09) 774 721, fax: (09) 738 123, sähköposti: SosiaaliturvanKL@stkl.fi

Olet tässä: Etusivu > Kannanotot > Kannanotto

Etusivu

STKL

Koulutus

Tutkimus

Julkaisut

Kannanotot

Lausunnot

Tiedotteet

Alueellinen toiminta

Kansainvälinen toiminta

Projektit

Mitalit

Yhteystiedot

Sosiaali- ja terveysviesti

Sosternet

Palaute

Ilmoittautuminen

Intranet

In English

På svenska
Vetoomus 4.12.2001
VETOOMUS VALTIOVALLALLE VAPAAEHTOISTOIMNNAN EDELLYTYSTEN TURVAAMISEKSI

Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan palkatonta, ei-ammatillista ja nimensä mukaisesti vapaaehtoista toimintaa, jossa ei tavoitella taloudellista hyötyä ja joka hyödyttää muitakin kuin vapaaehtoista itseään.

Vapaaehtoistoiminta on osa omaehtoista ja elävää kansalaisyhteiskuntaa. Suuri osa vapaaehtoistoiminnasta kanavoituu paikallistason järjestötoiminnan kautta. Paikallisen toiminnan merkitys myös yhteisöllisyyden rakentajan ja säilyttäjänä on suuri. Paikallisyhdistyksillä on luonnollinen yhteys ihmisten arjen kokemuksiin, näkemyksiin ja tarpeisiin. Järjestöt ovat tärkeä kanava tämän tiedon välittämisessä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi.

Osallisuus ja osallistuminen ovat osa hyvää hallintoa, josta on sovittu muun muassa YK:n jäsenmaiden kesken sosiaalisen kehityksen prosessissa (Kööpenhamina 1995, Geneve 2000). Vapaaehtoistoiminta edesauttaa luottamuksen ja vastavuoroisuuden kasvua kansalaisten kesken ja näin yhteiskunta kehittyy yhtenäisemmäksi ja tasapainoisemmaksi. Vapaaehtoistoiminta on yksi sosiaalista pääomaa kartuttavista tekijöistä. Sosiaalisten verkostojen laajuudella on voitu osoittaa olevan yhtäläisyyksiä myös taloudelliseen pääomaan ja poliittiseen vakauteen.

Vapaaehtoistoiminnalla on laajoja taloudellisia vaikutuksia eri yhteiskunnissa. Niissä maissa, joissa vapaaehtoistoimintaa on empiirisesti tutkittu, on sen osuudeksi arvioitu 8-14 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vapaaehtoistoiminnalla vahvistetaan myös työmarkkinoilta syrjässä olleiden ihmisten työmarkkinavalmiuksia. Vapaaehtoistoiminta tukee itseluottamusta, johdattaa avointen työpaikkojen verkostoihin ja kehittää työmarkkinoilla kysyttyjä taitoja ja tietoja.

Vapaaehtoistoiminnalla on myös pitkä historia uusien palveluiden kehittäjänä. Monet vapaaehtoisesti syntyneistä palveluista ovat myöhemmin siirtyneet valtion tai kuntien hoidettavaksi. On kuitenkin olemassa vain vähän näyttöä siitä, että vapaaehtoistoiminnan avulla voitaisiin korvata julkisen sektorin palveluita. Vapaaehtoistoiminta päinvastoin hyötyy terveestä julkisesta sektorista, koska turvallisuus, toimeentulo ja osallisuus luovat toiminnalle kestävän pohjan.

Ennen kaikkea vapaaehtoistoiminnalla ja kansalaistoiminnalla on tärkeä rooli ihmisten osallistumisen väylänä. Osallisuus ja vapaaehtoisena toimiminen ovat vahvistamassa demokratiaa ja ihmisten kokemusta siitä, että he voivat omalla toiminnallaan olla vaikuttamassa yhteiskunnan kehittymiseen. Näin vapaaehtoistoiminta voi tukea vakaata ja rauhanomaista yhteiskunnallista kehitystä myös maailmanlaajuisesti.

Valtio voi tukea vapaaehtoistoimintaa monilla eri tavoilla. Se voi ottaa strategiassaan huomioon vapaaehtoistoiminnan näkökulmia, lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnasta, poistaa toimintaympäristöön liittyviä esteitä ja taata riittävän resursoinnin vapaaehtoistoiminnan kehittymiselle. Pääperiaatteet tässä tuessa ovat vapaaehtoistoiminnan oman toimintaideologian huomioiminen, kumppanuus ja toiminnan omaehtoisuuden kunnioittaminen. Näin vapaaehtoisella kansalaistoiminnalla on mahdollisuus edelleen toimia sosiaalisen pääoman lähteenä.

Huoli vapaaehtoistoiminnan kehittymisestä on kaikkien sektorien ja koko yhteiskunnan yhteinen huoli. Vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi tarvitaan kansalaistoiminnan tietopohjan, osaamistason, tutkimus- ja julkaisutoiminnan sekä välineiden kehittämistä. Me suomalaisten kansalaisjärjestöjen edustajina olemme valmiit panostamaan tähän työhön oman osaamisemme sekä tuntemuksemme kansalaistoiminnasta.

Järjestöinä vetoamme myös hallitukseen ja eduskuntaan, että arpajaisveroprosentin korotuksesta luovutaan. Pidämme välttämättömänä sitä, että Raha-automaattiyhdistyksen voitto jaetaan täysimääräisesti sosiaali- ja terveysalan yleishyödyllisten yhteisöjen käyttöön Raha-automaattiyhdistyksen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti.

Järjestöt pitävät tärkeänä, että eduskunnan hyväksymän arpajaislain mukaisesti kirjastomäärärahat siirretään sovitulla tavalla lakisääteisiin menoihin.

Valtiovallan suunnitelmat, jotka oleellisesti pienentävät yhdistyksille suunnattujen avustusten määrää ovat uhka ennen kaikkea pienille järjestöille ja paikallisyhdistysten toiminnalle ja sitä kautta uhka myös tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle.

Allekirjoittajatahot:

Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry

Suomen liikunta ja urheilu SLU ry

Helsingissä vapaaehtoistoiminnan teemapäivänä 4.12.2001


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu