Kannanotto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 6.11.2003

Asia: Palveluseteliin liittyvät lainsäädäntömuutokset

1. Palvelusetelin laajempi käyttöönotto ja yhtenäiset toimintaperiaatteet kunnille voivat parantaa koti- ja tukipalveluiden saatavuutta ja lisätä asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia edellyttäen, että kunnissa on taloudellisesti varauduttu siihen

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää myönteisenä sitä, että palvelusetelin käyttöönotto laajenisi kunnissa ja että siihen syntyy lainsäädännön kautta yhteisiä periaatteita kunnille. Niillä alueilla, joilla on muita palvelutuottajia olemassa, palveluseteli voi parantaa koti- ja tukipalveluiden saatavuutta ja sitä kautta ikäihmisten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden sekä lapsiperheiden itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kunnissa on suunnitelmia tehtäessä varauduttu palvelusetelin käyttöönottoon ja sen edellyttämiin resursseihin. Kuntien taloudellisten toimintaedellytysten heikkeneminen on myös palvelusetelin käyttöönoton kannalta riski, koska sosiaalijohdolta tulevien palautteiden mukaan kunnissa ensi vuoden talousarvioita tehtäessä on sosiaalitoimessa jouduttu tekemään supistuksia 1990- luvun alun lamavuosien tapaan.

2. Palvelusetelin käyttö edellyttää kunnilta nykyistä huomattavasti parempaa palveluohjausta ja valmiutta palvelusuunnitelmien tekemiseen

Palveluseteli vaihtoehtona edellyttää sitä, että asiakkaalla tai hänen omaisellaan on itsellään voimavaroja ja osaamista eri vaihtoehtojen arviointiin ja valintojen tekemiseen. Se merkitsee myös sitä, että kuntien on huomattavasti nykyistä paremmin pystyttävä huolehtimaan palveluohjauksesta ja palvelusuunnitelmien teosta. Vuoden 2003 Sosiaalibarometrin mukaan käytännöt palvelusuunnitelmien tekemisessä vaihtelevat hyvin paljon kunnittain. Sosiaalibarometriin vastanneista kunnista 73 % ilmoitti, että asiakkaille tehdään kirjalliset palvelusuunnitelmat. Noin kymmenesosassa kunnista kirjallisia palvelusuunnitelmia ei tehdä lainkaan lain velvoitteista huolimatta. Lopuissa kunnissa palvelusuunnitelmat tehdään joko suullisesti tai vain osalle asiakkaista. Palvelusetelin ja yleisemminkin asiakkaan toimivan palvelukokonaisuuden, tilanteen jatkuvan arvioinnin ja eri työntekijäryhmien yhteistyön ja tiedonkulun kannalta palvelusuunnitelma on välttämättömyys. Palvelusuunnitelma on myös haavoittuvampien asiakasryhmien kannalta oleellinen väline heidän tilanteensa turvaamiseksi.

3. Palvelutarpeen muuttuminen, sen arviointi ja palveluseteliin liittyvää tarkistamista ei määritellä riittävän selkeästi esityksessä

Esityksessä lähdetään siitä, että ensimmäiseksi arvioidaan asiakkaan palvelujen tarve ja laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelusetelin käyttö edellyttää, että kunnassa on tehty päätös palvelusetelin käyttöönottamisesta ja asiakkaan saamaa palvelusetelipäätöstä kunnalta. Muilta osin setelin käytön ehdot on tarkkaan määritelty, mutta missään ei ole todettu sitä, millä tavalla varmistetaan se, että asiakkaan palvelutarpeen muuttuminen tulee arvioitua ja tarkistettua se, onko asiakkaalla edelleenkin edellytyksiä kotona asumiseen. Tämän määrittely selkeämmin tulee tärkeäksi siksi, että huomattavassa osassa kuntia ei käytännössä tehdä lainsäädännön velvoittamia palvelu- ja hoitosuunnitelmia.

4. Esityksestä jää eri kohtien pohjalta epäselvä kuva palvelusetelin käytöstä kotisairaanhoidon alueella ja on tärkeää varmistaa se, että palveluseteliin liittyvä esitys tukee ehjien palvelukokonaisuuksien muodostumista

Esityksen eri kohdista jää epäselväksi se, miltä osin palvelusetelin käyttö voi tapahtua myös kotisairaanhoidon alueella silloin, kun se on osa kotona asumista tukevaa palvelukokonaisuutta. Tältä osin esitys vaatii täsmennystä ja lähtökohtana tulee olla se, että palveluseteliä käyttävän asiakkaan kannalta tuetaan ehjien palvelukokonaisuuksien muodostumista.

5. Lapsiperheiden, vammaisten, pitkäaikaissairaiden näkökulma tulee nostaa vahvemmin ikäihmisten kotona asumisen tukemisen rinnalle

Esityksessä todetaan, että palveluseteliä ei ole tarkoitus rajata yksinomaan ikäihmisten palveluihin. Ikäihmisten kasvaviin palvelutarpeisiin on ehdottaman tärkeää vastata. Sen lisäksi esityksessä on nykyistä vahvemmin syytä nostaa esille palvelusetelin merkitys lapsiperheiden tukemisessa mm. tehostetun perhetyön ja lastensuojelun ehkäisevän työn välineenä sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona asumisen tukimuotona.

6. Omaishoitajien lomitusjärjestelyn tuki

Omaishoitajien lomitusjärjestelyt ontuvat erittäin pahasti kunnissa. Palvelusetelin käyttö määrätietoisesi myös omaishoitajien lomitusjärjestelyjen tukena on perusteltua nostaa vahvemmin esiin.

7. Esitys on muotoiltava niin, ettei se sulje järjestöjä palvelusetelillä hankittavan palvelun tuottajana ulkopuolelle

Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat 17 % sosiaalipalveluista ja noin 4 %. Osalle erityisryhmistä järjestöjen tuottamat palvelut ovat todellisuudessa ainut toimiva vaihtoehto ja ne sisältävät myös usein vahvasti neuvonnan ja tiedotuksen sekä vertaistuen elementit. Esitys on muotoiltava niin, ettei se sulje järjestöjen tuottamaa tukea ja palvelua palvelusetelin ulkopuolelle. Muuten vaarannetaan kilpailunäkökohdilla erityisen tuen ja avun tarpeessa olevien väestöryhmien sekä alueellisesta näkökulmasta palveluiden saatavuus.

8. Palvelusetelistä saatujen kokemusten seuranta ja arviointi on tärkeää

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää hyvänä ja tärkeänä sitä, että palvelusetelin käytön laajentuessa siitä kertyviä kokemuksia seurataan ja arvioidaan sen merkitystä niin palvelun käyttäjien kuin tuottajienkin näkökulmasta ja keskusliitto on omalta osaltaan valmis jäsenyhteisöineen olemaan tässä arviointityössä mukana.

Helsingissä 6. marraskuuta 2003

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n puolesta

Riitta Särkelä
toiminnanjohtaja


Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä
riitta.sarkela@stkl.fi
puh. 050 63 663


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu