1. Avoimuus, tiedonsaanti ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen turvattava

Suomen hallitus on mielestämme ansiokkaasti ajanut lisää avoimuutta salailevaan Euroopan unioniin. Nyt Suomen varsin avoin hallinto on kuitenkin itse luomassa käytäntöjä, jotka ovat avoimuuden korostamisen kanssa ristiriidassa. Näyttää siltä, että EU:n salaileva hallintokulttuuri on tunkeutumassa suomalaiseen hallintokulttuuriin.

Valtioneuvoston kanslia on saamiemme tietojen mukaan perustamassa ns. EUTORI-hanketta periaatteille, jotka estävät valtionhallinnon ulkopuolisten osallistumisen EU:n lainsäädäntö- ja muuhun valmisteluun rajoittamalla ja kieltämällä valmisteluasiakirjojen saamista. Saamiemme tietojen mukaan myös virkamiesten tiedonsaantia on ajateltu rajattaviksi niin, että on mahdollisuus saada tietoa vain niistä asioista, jotka kuuluvat omaan vastuualueeseen. Laajempi kiinnostus ja tiedonsaanti ei näin ollen olisi enää mahdollinen. Pidämme tätä huolestuttavana taka-askeleena sikäli, että mahdollisimman laaja-alainen tiedonsaanti valmisteltavista asioista on välttämätöntä, jotta hallinnonalarajojen ja eri osa-alueiden rajat eivät korostu. Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ajatellen monet, myös muilla alueilla tehdyt ratkaisut vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja sen toimintaedellytyksiin.

Jos EUTORI-hankkeessa ministeriöiden virkamiehille annetaan mahdollisuus saada asiakirjoja vain tiukasti omaan alueeseensa rajautuen ja he saavat jakaa niitä vain ennalta nimetyille henkilöille, jotka eivät saa antaa niitä eteenpäin, ainakin kansalaisjärjestöjen mahdollisuus osallistua asioiden valmisteluun katoaa. Tähän mennessä ongelmana on ollut avoimen koordinaation menetelmän soveltamisen nopeatempoisuus, mikä on vaikeuttanut erityisesti varsin moniäänisen kansalaisjärjestökentän kannanottoja asioihin ajoissa.

Jos valmisteluasiakirjojen saantia rajoitetaan, kansalaisjärjestöjen osallistuminen valmisteluun käy mahdottomaksi. Uusi toimintatapa on perustavanlaatuisessa ristiriidassa kansalaisten Euroopan rakentamisen lähtökohdan kanssa. Se kasvattaa entisestään demokratiavajetta ja murentaa EU:n uskottavuutta.

Pidämme välttämättömänä sitä, että suunniteltuja linjauksia tarkistetaan ja turvataan mahdollisimman laaja, myös kansalaisjärjestöjen tiedonsaanti valmisteltavista asioista. Vain sitä kautta voidaan todellistaa kansalaisjärjestöjen todellinen osallistuminen ja vaikuttamisen mahdollisuus.

2. Kansalaisjärjestöjen tärkeä merkitys ja konsultatiivinen rooli valmistelussa ja päätöksenteossa varmistettava

Pääministeri on eri yhteyksissä korostanut kansalaisjärjestöjen merkittävää roolia kansalaisten tarpeiden ja äänen esille nostajana, mikä on ilahduttavaa. Samoin Valkoinen kirja; Eurooppalainen hallintotapa ( EU/Komissio 25.7.2001) korostaa kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia kansalaisten Euroopan rakentamisessa. Jotta kansalaisjärjestöjen tärkeä merkitys väylän luomisessa kansalaisten arjen ja päätöksenteon välillä voisi realisoitua nykyistä paremmin, se edellyttää kansalaisjärjestöjen täysivaltaista osallistumismahdollisuutta ja tiedonsaantia EU-tasoiseen valmisteluun liittyvissä asioissa.

Ammattijärjestöillä ja työnantajajärjestöillä on EU:ssa erityinen asema ja vaikutusvalta. Komissio kuulee työmarkkinaosapuolia valmistellessaan ehdotuksia sosiaalipolitiikan alalla. Vastaavalla tavalla tulee ottaa huomioon kansalaisjärjestöjen näkökulma, koska ne tuovat päätöksentekoon kansalaisten tarpeiden näkökulman. Nykyisellään kansalaisjärjestöjen kuuleminen on liian ad hoc tapahtuvaa ja sattumanvaraista. Myönteisenä melko uutena avauksena on pääministerin kansalaisjärjestöfoorumi.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry korostaa konsultointimenettelyn merkittävää tehostamista ja sitä, että tälle konsultaatiolle luodaan juridinen perusta Euroopan Unionin tasolla. Kaikissa EU:n toimielimissä ja myös kansallista valmistelua tekevissä elimissä on kehitettävä konsultaation ja vuoropuhelun kulttuuria. Konsultaatiomenettely pitää myös kirjata osaksi hyvää hallintotapaa ja huolehtia siitä, ettei sen noudattaminen ole kiinni istuvan toimielimen hyvästä tahdosta.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663, sp. riitta.sarkela@stkl.fi

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu