1. Toteutetaan perustoimeentuloturvan kokonaisuudistus, järjestelmän yksinkertaistaminen ja turvataan ensisijaisten etuuksien riittävä taso.

Toimeentuloturvan uudistamisen lähtökohtana on riittävän perustoimeentulon turvaaminen niille, jotka eivät sitä muutoin pysty hankkimaan. Hallituskauden aikana varmistetaan se, että kansalaiset eivät joudu paikkaamaan ensisijaisten etuuksien liian alhaista tasoa hakemalla toimeentulotukea. Valtion ja kuntien vastuunjako täsmennetään ja toimeentulotuki palautetaan kuntien viimesijaiseksi tuen muodoksi ja sosiaalityön välineeksi. Toimeentulotuen laskennallinen osuus siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Toimeentuloturvauudistus toteutetaan niin, että se on työntekoon kannustava, yksilöiden omia voimavaroja tukeva ja ei sisällä pakkoa.

2. Vähennetään lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin ja pienten lasten perheiden köyhyysriskiä

Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen nostetaan kaikkien hallinnonalojen yhteiseksi tehtäväksi ja tällä alueelle laaditaan oma laaja-alainen ohjelma. Kaikilla aloilla on arvioitava suunniteltujen toimien vaikutuksia lasten tasapainoisten kasvu- ja kehitysedellytysten turvaamisen sekä sen kannalta, miten ne vaikuttavat perheiden kykyyn huolehtia kasvatustehtävästään. Lastensuojelun perhetyötä kehitetään ja lisätään ennaltaehkäisevää kotipalvelua pienten lasten perheille. Lapsilisien tasoa korotetaan ja se sidotaan elinkustannusindeksiin. Hallituskauden aikana korotetaan vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa ja varmistetaan sitä kautta huomattavan määrän lapsiperheistä taloudellinen selviytyminen.

3. Varmistetaan riittävä ja pitkäjänteinen rahoituspohja peruspalveluille, lähipalveluiden kehittämiseen sekä tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen.

Hallituskauden aikana turvataan riittävä ja pitkäjänteinen rahoituspohja kunnille peruspalveluiden turvaamiseen siten, että kansalaiset saavat ne asuinpaikasta riippumatta. Sitoudutaan lähipalveluiden kehittämiseen eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyönä. Hallituskauden aikana tuetaan toimia, joiden avulla hyvinvointinäkökulma nostetaan aluekehityksessä elinkeinopolitiikan rinnalle. Aluekehitys- ja muilla kehittämishankkeilla tuetaan eri hallinnonalojen, kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyön kehittymistä palveluiden ja tuen varmistamiseksi kansalaisille. Kehitetään uudenlaisia tiedon tuottamisen tapoja ihmisten hyvinvoinnista, kuntien ja alueiden tilanteesta sekä kyvystä tuottaa laadukkaita hyvinvointipalveluita.

4. Tehdään kansallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen pitkän aikavälin linjaus hyvinvointimallimme tulevista perusteista ja varmistetaan, että EU:n sosiaalisen mallin linjaukset ovat sopusoinnussa kansallisten linjausten kanssa.

Hallitus varmistaa, että tehdään kansallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen pitkän aikavälin linjaus hyvinvointimallimme kestävien elementtien säilyttämiseksi ja sen uudistamiseksi vastaamaan nykyisiä ihmisten tuen tarpeita. Sosiaalipolitiikka on tulevaisuudessakin kansallisen päätöksenteon piiriin kuuluva asia. Varmistetaan kansallisten linjausten avulla se, että EU:n sosiaalisen mallin linjaukset ja avoimen koordinaation menetelmään käyttö ovat sopusoinnussa kansallisten lähtökohtien kanssa. Hallitus varmistaa näissä prosesseissa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen. Hallitus tukee kansalaisjärjestöjä niiden pyrkimyksissä saavuttaa konsultatiivinen asema ja sille juridinen perusta Euroopan Unionin tasolla.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry viittaa ja korostaa myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n, Terveyden edistämisen keskus ry:n ja keskusliiton yhteisessä kannanotossa olevia tavoitteita, jossa on nostettu esiin kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, Raha-automaattiyhdistyksen tuottojen turvaaminen täysimääräisenä järjestöille ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantaminen.

Lisätietoja toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, puh. 050 63 663, sp. riitta.sarkela@stkl.fi

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu