Kannanotto eduskunnan ulkoasianvaliokunnalle ja  suurelle valiokunnalle WTO-kuulemisessa 13.8.2003

Hyvinvointimalliamme ei saa uhrata kauppapolitiikalle ja vapaalle kilpailulle

Suomessa pohjoismaisen hyvinvointimallimme periaatteen mukaisesti kansalaisten hyvinvointia turvaavat palvelut ovat julkisen vallan, valtion ja kuntien, vastuulla ja ne tuotetaan usein eri tahojen yhteistyönä. Siinä merkittävällä tavalla julkisen vallan lisäksi ovat mukana myös kansalaisjärjestöt, erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöt voittoa tavoittelemattomina toimijoina. Hyvinvointimallimme poikkeaa tässä oleellisesti suuressa osassa Eurooppaa vallalla olevasta markkina- ja vakuutusperusteista järjestelmästä.

Oleellisena lähtökohtana hyvinvointimallissamme on universaalisuuden periaate, palvelujen ja sosiaaliturvan kuuluminen kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Sosiaaliset perusoikeudet, oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja perustoimeentulon turvaan ovat saaneet myös perustuslakimme takaaman suojan. Eri tutkimusten kautta on kiistatta osoitettavissa, että pohjoismainen hyvinvointimallimme on pystynyt pulmistaan huolimatta ehkäisemään merkittävällä tavalla laajamittaista köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä on turvannut kansalaisten itsenäistä selviytymistä, yhteiskunnallista kiinteyttä sekä luonut sitä kautta edellytyksiä taloudelliselle kasvulle. Toimivat ja kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn oleellisia kulmakiviä ja investointeja tulevaisuuteen.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää välttämättömänä, että WTO-neuvotteluissa palvelusektorin liberalisointivelvoitteiden ulkopuolelle on jätettävä sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutuspalvelut ja kulttuuripalvelut. Tässä rajauksessa on otettava huomioon pohjoismaisen hyvinvointimallimme periaatteet ja perustuslain tarjoama suoja kansalaisten riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä oikeus peruskoulutukseen julkisen vallan vastuulla toteutettuna. Neuvotteluissa on varmistettava, että palveluiden avaaminen yksityisen sektorin kansainväliselle kilpailulle ei pääse muokkaamaan peruuttamattomalla tavalla hyvinvointiyhteiskuntamme perusteita ja rakenteita ja sitä kautta ala kasvattamaan hyvinvointieroja ja eri ihmisten ja ihmisryhmien eriarvoisuutta. On varmistettava, että yhteiskunnan peruspalvelut niiden tuottamistavasta riippumatta eivät tule uhratuksi kauppapolitiikalle ja vapaalle kilpailulle.


EU:n perussopimusta uudistettaessa sosiaali- ja terveyspalvelut ja sosiaaliturva on säilytettävä kunkin jäsenvaltion omaan toimivaltaan kuuluvana asiana

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry on huolissaan siitä, että keskustelussa Euroopan Unionin tulevaisuudesta sosiaali- ja terveyspolitiikkaan liittyvät asiat ovat jääneet vähälle huomiolle. Tulevassa peruskirjassa Euroopan unionille annettavat valtuudet ovat sosiaalipoliittisesti erittäin kriittinen kohta. Euroopan Unioniin liittymisen yhteydessä lähtökohtana oli, että sosiaali- ja terveyspalvelut ja sosiaaliturva sekä koulutus ovat kansalliseen toimivaltaan kuuluvia asioita. Tämä lähtökohta on välttämätön edelleenkin. Näyttää siltä, että tämä lähtökohta voi tulla uhatuksi sitä kautta, että Tulevaisuuskonventin ehdotuksessa Euroopan unionin yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvät ns. yleishyödylliset palvelut sisältävät myös sosiaali- ja terveys- ja koulutuspalvelut. Vastaava linjaus näkyy myös Komission tiedonannossa ” Vihreässä kirjassa yleishyödyllisistä palveluista”, joka valmistelee tämän alueen lainsäädäntöä unionin tasolla.

Näin ollen Suomen linjaukset sosiaali- ja terveyspolitiikkaan ja koulutuspolitiikkaan liittyen ovat ristiriidassa Konventin EU:n yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvien ehdotusten kanssa. WTO- neuvotteluja ajatellen tämä pitää sisällään myös riskin, että Komission aikaisempi linjaus koulutus-, sosiaali- ja terveys ja kulttuuripalveluiden osalta muuttuu.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää välttämättömänä, että Euroopan unionin perustuslaillisessa sopimuksessa EU:n toimivalta rajataan tulevaisuudessakin niin, että hyvinvointipalvelujen, erityisesti sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen järjestämistavat ja sosiaaliturva ovat kunkin jäsenvaltion päätettävissä. Tätä lähtökohtaa ei saa murtaa EU:n yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvien sitoumusten kautta. Tämä on jännitteinen kohta, johon keskusliitto toivoo ehdottomasti muutosta hallitusten välisen konferenssin aikana.

Julkiset sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut pitää säilyttää kansallisessa toimivallassa. Näiden palveluiden ensisijainen tehtävä hyvinvointiajattelumme mukaan on kansalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja itsenäisen toimintakyvyn, ei kilpailukyvyn lisääminen. Ihmisten tarpeet ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset eivät saa jäädä toissijaisiksi silloin, kun valmistellaan kansallisia linjauksia EU:n neuvottelupöytiin ja myös EU:n valtuuksia suhteessa WTO-prosessiin.


Euroopan unionin nykyisiä sisämarkkina- ja kilpailusääntöjä on tarkistettava sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa

Suomen hallitus on nostanut esille sisämarkkinamääräysten toteuttamiseen liittyvän yhteisön toimivallan ja toisaalta jäsenvaltioiden kansallisen toimivallan välillä esiintyneitä ongelmia julkisissa terveyspalveluissa, lakisääteisessä sosiaalihuollossa sekä koulutuksessa.

Unionille on tosiasiallisesti siirtynyt sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa toimivaltaa erityisesti neljän vapauden ja kilpailun toteuttamiseen liittyvien toimivaltamääräysten ja EY-tuomioistuimen tulkintakäytännön kautta, vaikka päätösvalta sosiaaliturvan sisältökysymyksissä kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Ongelmat koskevat Suomessa erityisesti kuntien ja alueiden vastuulla olevia lakisääteisiä ja verorahoitteisia hyvinvointitehtäviä. Sisämarkkina- ja kilpailusääntöjen soveltaminen ja EY-tuomioistuimen tulkintakäytäntö voivat liian tiukan ohjauksen johdosta olla ristiriidassa ja vaarantaa sosiaalipalveluiden järjestämis- ja rahoitusratkaisuja kansallisella tasolla. Tiukat sisämarkkina- ja kilpailusäännöt mm. hankintalain tiukka tulkinta, jonka mukaan kilpailuttaminen koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluja, on erityisen haitallinen ja hankala yleishyödyllistä tehtävää toteuttavien sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmasta, joilla on merkittävä rooli erityispalvelujen tuottajana ja kuntien yhteistyökumppaneina.

Monien erityispalveluita tarvitsevien kansalaisten kannalta sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamat palvelut ovat välttämättömiä ja ainoita, joiden kautta voidaan laadukkaasti ottaa huomioon kansalaisten erityistarpeet ja turvata mahdollisimman itsenäinen selviytyminen. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamissa palveluissa oleellista on usein se, että ne on kehitetty yhteistyössä käyttäjien kanssa innovaatioina niihin aukkokohtiin, joihin palvelujärjestelmä ei ole muuten pystynyt vastaamaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamiin palveluihin usein kytkeytyy vertaistuki erityispiirteenä.

Mikäli kilpailusäännöstöä ja hankintalakia noudatetaan nykyisen kaltaisen tiukkana ja ulotetaan se myös sosiaali- ja terveyspalvelujen alueelle, vaarannetaan merkittävällä tavalla monien haavoittuvassa tilanteessa olevien kansalaisten hyvinvointi ja selviytyminen. Lisäksi lyhytnäköinen kilpailuttaminen ja kustannussäästöjen hakeminen voivat asiakkaan kannalta rikkoa ehjien palvelukokonaisuuksien syntymisen ja tuottaa merkittäviä lisäkustannuksia pitkällä aikavälillä.
Perussopimuksilla on nyt turvattu se, että ensi sijassa jäsenvaltiot saavat itse määritellä sen, mitä yleishyödyllisiä palveluja kunnat, alueet ja yleishyödylliset järjestöt voivat hoitaa verorahoitteisina ja julkisesti tuettuina palveluina ilman kilpailuvelvoitteita. Suomessa kilpailuvelvoitteita toteutetaan nyt laajemmin kuin unionin velvoitteet edellyttävät (mm. tarjouskilpailut kaikissa julkisissa hankinnoissa sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien). Suomessa ei ole EU:n sisämarkkina- ja kilpailuvelvoitteille eikä muullekaan ohjaukselle samanlaista tarvetta kuin markkinoihin perustuvassa järjestelmässä.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää välttämättömänä, että lähinnä sisämarkkinoiden toteuttamista, palvelujen vapaata tarjontaa ja kilpailua sekä liikkuvuutta koskevia sopimusmääräyksiä EU:ssa tarkistetaan niin, etteivät nämä määräykset voi ulottua kansalliseen ratkaisuvaltaan kuuluvien julkisten terveyspalvelujen eikä sosiaalihuollon järjestämiseen.
Erityisen tärkeänä pidämme sitä, että jäsenvaltioilla säilyy edelleen toimivalta sen määrittelemisessä, mitkä yleishyödyllisistä palveluista kuuluvat kilpailu- ja sisämarkkinavelvoitteiden piiriin.


Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä
riitta.sarkela@stkl.fi
puh. 050 63 663


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu