Kannanotto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 11.9.2003

Asia: VNS2/2003 vp valtioneuvoston selonteko konventin tuloksista ja valmistautumisesta hallitusten väliseen konferenssiin

Ehdotukseen sopimukseksi Euroopan perustuslaista sisältyy kohtia, jotka ovat kansalaisten ja maamme hyvinvointipalvelujen kannalta erittäin tärkeitä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää tärkeänä sitä, että Suomen kantoja muotoiltaessa ja valmistauduttaessa hallitusten väliseen konferenssiin ja unionin peruskirjaa uudistettaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:


1. Unionin arvot, tavoitteet ja perusoikeusulottuvuus

Unionin arvojen, tavoitteiden ja keskeisten periaatteiden määritteleminen perussopimuksen ensimmäisessä osassa sekä perusoikeusasiakirjan sisällyttäminen sopimuksen toiseen osaan ovat tärkeä edistysaskel kansalaisten ja kansalaisten oikeusturvan kannalta. Näkemyksemme mukaan perussopimuksen tavoitteissa tuodaan nykyistä paremmin esille talouden, sosiaalisen ulottuvuuden ja kestävän kehityksen tasapaino.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry yhtyy valtioneuvoston selonteossa esitettyihin kantoihin unionin arvoihin, tavoitteisiin ja perusoikeuksiin liittyen.


2. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja sosiaaliturva säilytettävä kunkin jäsenvaltion omaan toimivaltaan kuuluvana asiana yksiselitteisesti eikä tätä saa vaarantaa yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvien linjausten vuoksi

Suomessa pohjoismaisen hyvinvointimallimme periaatteen mukaisesti kansalaisten hyvinvointia turvaavat palvelut ovat julkisen vallan, valtion ja kuntien, vastuulla ja ne tuotetaan usein eri tahojen yhteistyönä, missä merkittävällä tavalla julkisen vallan lisäksi ovat mukana myös kansalaisjärjestöt, erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöt voittoa tavoittelemattomina toimijoina. Hyvinvointimallimme poikkeaa tässä oleellisesti suuressa osassa Eurooppaa vallalla olevasta markkina- ja vakuutusperusteista järjestelmästä.

Oleellisena lähtökohtana hyvinvointimallissamme on universaalisuuden periaate, palvelujen ja sosiaaliturvan kuuluminen kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. Sosiaaliset perusoikeudet, oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja perustoimeentulon turvaan ovat saaneet myös perustuslakimme takaaman suojan. Eri tutkimusten kautta on kiistatta osoitettavissa, että pohjoismainen hyvinvointimallimme on pystynyt pulmistaan huolimatta ehkäisemään merkittävällä tavalla laajamittaista köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä on turvannut kansalaisten itsenäistä selviytymistä. Toimivat ja kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sosiaaliturva ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn oleellisia kulmakiviä ja investointeja tulevaisuuteen.

Euroopan Unioniin liittymisen yhteydessä lähtökohtana oli, että sosiaalipolitiikka on kansalliseen toimivaltaan kuuluvia asioita. Tämä lähtökohta on välttämätön edelleenkin. Perustuslain määräyksillä ei saa kaventaa jäsenvaltioiden toimivaltaa julkisten palvelujen rahoituksessa, järjestämisessä eikä tuottamisessa. Tämä lähtökohta voi tulla uhatuksi sitä kautta, että konventin ehdotuksessa Euroopan unionin toimivalta nykyiseen tilanteeseen verrattuna laajenisi kauppapolitiikassa kattamaan myös palvelut kokonaisuudessaan. Kauppapoliittisten intressien voimistuminen voi helposti johtaa siihen, että yhteinen kauppapolitiikka voi nousta hyvinvointipolitiikkaa ohjaavaksi sen omien tavoitteiden sijaan.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää tärkeänä ja hyvänä lähtökohtana sitä, että eduskunta on omissa linjauksissaan yksiselitteisesti lähtenyt siitä, että julkisia peruspalveluita koskeva päätöksenteko säilyy kansallisella tasolla.

Keskusliitto yhtyy pitkälti niihin näkökohtiin, joita valtioneuvoston selonteossa esitetään yhteistä kauppapolitiikkaa koskevista artikloista. Keskusliitto pitää kuitenkin välttämättömänä sitä, että perustuslaillisen sopimuksen muotoiluissa kauppapolitiikan osalta yksiselitteisesti tehdään rajaukset, joilla varmistetaan se, että sopimusmääräykset turvaavat julkisia peruspalveluja, kuten koulutus- ja kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, koskevan päätöksenteon säilymisen kansallisella tasolla.

Selonteossa on aiheellisesti kiinnitetty huomiota siihen, että III osan artikla 217 jättää tilanteen tulkinnanvaraiseksi. Keskusliitto pitää välttämättömänä sitä, että tässä artiklassa yksiselitteisesti rajataan julkiset hyvinvointipalvelut yhteisen kauppapolitiikan ulkopuolelle.

Mikäli tämä ei ole mahdollista, määräystä on valtioneuvoston esittämällä tavalla täsmennettävä niin, että yksimielisyyttä edellytetään kaikissa niissä tapauksissa, joissa unionin sisäisten säädösten antaminen sitä edellyttää.


3. Julkiset terveyspalvelut

Valtioneuvosto katsoo selonteossaan, että hallitusten välisessä konferenssissa tulee pyrkiä ratkaisuun, jolla terveyspalveluiden kansallinen rahoitus, järjestäminen ja tarjoaminen turvattaisiin. Tämä tulisi selonteon mukaan ensisijaisesti toteuttaa palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevien määräysten yhteydessä.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää valtioneuvoston ehdottamaa ratkaisua välttämättömänä, jotta voidaan turvata Suomen verorahoitteinen, universaali terveyspalvelujärjestelmä. Julkiset terveyspalvelut voidaan turvata parhaiten silloin, kun ne järjestetään, tarjotaan ja rahoitetaan paikallisella tasolla.


4. Yleishyödylliset palvelut

Artiklan III-6 mukaan eurooppalailla määriteltäisiin periaatteet ja edellytykset sille, miten yleistä taloudellista etua koskevat palvelut voivat täyttää tehtävänsä rajoittamatta kuitenkaan tiettyjä julkista tukea koskevien artiklojen soveltamista. Artiklan viimeisen lauseen mukaan nämä periaatteet ja edellytykset määriteltäisiin eurooppalailla.

Yhtenäistä käsitteellistä tulkintaa yleishyödyllisistä palveluista unionin tasolla ei ole olemassa. Julkisten palveluiden, erityisesti sosiaali- ja terveys- ja koulutuspalveluiden näkökulmasta perustuslaissa ei tule avata unionille oikeusperustaa säädellä yleishyödyllisiä palveluita. (Ks. tarkemmin liite 1 keskusliiton lausunto Komission vihreästä kirjasta yleishyödyllisiin palveluihin liittyen.)

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto korostaa, ettei perustuslain määräyksillä saa kaventaa jäsenvaltioiden toimivaltaa julkisten palvelujen rahoituksessa, järjestämisessä eikä tuottamisessa. Tämän vuoksi keskusliitto pitää tärkeänä, ettei perustuslaissa avata unionille oikeusperustaa säännellä yleishyödyllisiä palveluita.


5. Avoimen koordinaation menetelmää muistuttavat keinot

On tärkeää, että EU:n toimivallan rajat ja kullakin politiikka-alalla käytössä olevat lainsäädäntö- ja muut ohjausinstrumentit määritellään selkeästi perustuslaissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry on jo aikaisemmissa kannanotoissaan korostanut sitä, että unionin toimivalta ei saa laajentua uusien ohjausmenetelmien vuoksi kiertotietä. Avoimen koordinaation menetelmää muistuttavien keinojen sisällyttäminen perustuslakiin voisi hämärtää toimivallan jakoa ja ohjausmenetelmien velvoittavuuden luonnetta. Keskusliitto suhtautuu varauksellisesti avoimen koordinaation menetelmän käytön laajentamiseen. Keskusliitto haluaa kiinnittää huomiota, että III- 104 artiklassa 2 a) todetaan, että ” eurooppalailla tai puitelailla vahvistaa toimenpiteitä” ja III- 107 artikla nostetaan komission rooli toimijaksi uudella tavalla. Aikaisemmin lähtökohtana oli, että komissio tukee jäsenvaltioiden poliittista yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto pitää hyvänä sitä, ettei valmistelukunnan ehdotukseen perustuslaiksi sisällytetty yleislauseketta avoimen koordinaation menetelmästä. Tällaista yleislauseketta ei pidä ottaa perustuslakiin myöskään hallitustenvälisessä konferenssissa. Sosiaalipolitiikkaa ja kansanterveyttä koskeviin artikloihin otetut säännökset avointa koordinaatiota muistuttavasta ohjausmenetelmästä on kirjoitettu liian sitovaan muotoon. Keskusliiton näkemyksen mukaan muotoilun tulisi olla yleisempi ja korostaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä komission roolin sijaan.


6. Harvaan asuttujen alueiden erityisongelmat

Harvaan asuttujen alueiden erityisongelmien ja tuen tarpeiden huomioon ottamien perussopimuksessa on erittäin tärkeää kansalaisten ja alueiden tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. Suomessa näiden alueiden kehittäminen edellyttää valtion aktiivista tukea ja rakennerahastojen kautta tulevien mahdollisuuksien säilymistä.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry yhtyy hallituksen selonteossa esitettyyn kantaan, että harvaan asuttujen alueiden erityisasema ja -tarpeet otetaan mukaan perussopimukseen kansalaisten ja alueellisen tasa-arvon toteutumisen varmistamiseksi.


7. Avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys

Perustuslakiehdotuksessa on korostettu ja vahvistettu unionin toiminnan avoimuuden toteutumista toiminnan eri tasoilla. Kansalaisten osallisuuden ja demokratian kannalta se on oleellinen asia. Vaatimukset unionin kaikkien viranomaisten toiminnan avoimuudesta, hyvästä hallinnosta ja jokaisen yleisestä tietojensaantioikeudesta on vahvistettu perustuslakiehdotuksessa.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää tärkeänä edistysaskeleena kansalaisten ja demokratian kannalta sitä, että perustuslaissa vahvistetaan unionin toiminnan avoimuutta ja julkisuusperiaatetta merkittävästi. Pidämme tärkeänä myös sitä, että yhteisön toiminnan avoimuutta lisätään mm. laajentamalla asiakirjajulkisuus koskemaan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen lisäksi EY-tuomioistuinta ja unionin muitakin toimielimiä. Lisäksi perussopimuksessa tulisi määritellä hyvää hallintatapaa koskevien vaatimusten perusteet ja ne tulisi ulottaa koskemaan sitovina unionin kaikkia toimielimiä. Keskusliiton näkemyksen mukaan avoimuuden ja julkisuuden periaatetta ja kansalaisten perusoikeutta tiedonsaantiin ei saa rajoittaa eurooppalailla tai viranomaisten omilla työjärjestyksillä.


8. Kansalaisjärjestöjen tärkeä merkitys ja konsultaatioille juridinen perusta

Pidämme tärkeänä sitä, että kansalaisjärjestöjen merkittävä rooli kansalaisten tarpeiden ja äänen esille nostajana tunnustetaan. Jotta kansalaisjärjestöjen tärkeä merkitys väylän luomisessa kansalaisten arjen ja päätöksenteon välillä voisi realisoitua nykyistä paremmin, se edellyttää kansalaisjärjestöjen konsultointimenettelyn merkittävää tehostamista ja sitä, että tälle konsultaatiolle luodaan juridinen perusta. I-46 artiklassa korostetaan avointa vuoropuhelua edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa

Pidämme tärkeänä ja kannatettavana myös sitä, että EU-politiikkaa koskevaan konsultaatiomenettelyyn luodaan sovellettavat vähimmäisvaatimukset. Nämä vähimmäisvaatimukset on kehitettävä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, ei ylhäältä komission suunnasta määriteltyinä. Kaikissa EU:n toimielimissä on kehitettävä konsultaation ja vuoropuhelun kulttuuria. Työmarkkinajärjestöillä on EU:ssa erityinen asema ja vaikutusvalta. Komissio kuulee työmarkkinaosa-puolia valmistellessaan ehdotuksia sosiaalipolitiikan alalla. Vastaavalla tavalla tulee ottaa huomioon kansalaisjärjestöjen näkökulma, koska ne tuovat päätöksentekoon kansalaisten tarpeiden näkökulman. Nykyisellään kansalaisjärjestöjen kuuleminen on liian ad hoc tapahtuvaa ja sattumanvaraista. Konsultaatiomenettely tulee myös kirjata osaksi hyvää hallintatapaa ja huolehtia siitä, ettei sen noudattaminen ole kiinni istuvan toimielimen hyvästä tahdosta.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry pitää tärkeänä sitä, että kansalaisjärjestöjen merkitys Euroopan unionin ja sen kansalaisten välisenä yhdyssiteenä on tunnustettu I-46 artiklassa, jossa korostetaan avointa vuoropuhelua kansalaisia edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Pidämme välttämättömänä sitä, että Unionin tulee kuulla kansalaisjärjestöjen, kuntien ja alueiden edustajia varhaisessa vaiheessa niitä koskevista lakiehdotuksista ja unionin politiikkoja koskevista ehdotuksista.


Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Riitta Särkelä
riitta.sarkela@stkl.fi
puh. 050 63 663


Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu