Hyväksytty liittokokouksessa 17.3.2009

OIKEUDENMUKAISUUS JA KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton strategia vuosille 2009-2012

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n strategia on hyväksytty vuosille 2006–2012. Tämä tarkistettu strategia vuosille 2009–2012 määrittelee sen, millaista yhteiskunnallista kehitystä keskusliitto rakentaa yhteistyössä jäsentahojensa ja muiden toimijoiden kanssa. Se sisältää missiomme tarkasteltavalle jaksolle sekä vision siitä, millainen toimija keskusliitto haluaa olla vuonna 2012. Strategiassa kuvataan keskusliiton toiminnan arvot ja toimintaperiaatteet sekä sisällölliset strategiset tavoitteet toimintakauden aikana. Strategia on yhteistyötarjous jäsenyhteisöille ja muille yhteistyö-kumppaneille. Strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja täsmennetään vuosittain toimintasuunnitelmassa, joka tehdään tarkennettuna aina seuraavalle vuodelle ja ohjeellisesti noudatettavaksi kolmelle seuraavalle vuodelle.


Visiomme yhteiskunnasta

Keskusliitto kehittää yhteistyössä jäsenyhteisöjen ja muiden tahojen kanssa yhteiskuntaa, jossa ihmisten hyvinvoinnin erot ovat vähentyneet ja osallisuus on vahvistunut. Ihmisten mahdollisuudet saada riittävä toimeentulo ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta ovat parantuneet.

Sosiaali- ja terveyspolitiikka on keskeisessä asemassa paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hyvinvointitavoitteiden ja taloudellisten tavoitteiden välillä on nykyistä parempi tasapaino. Ehkäisevä toiminta on vahvistunut ja hyvinvointinäkökulma otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Valtio ja kunnat kantavat keskeisen vastuun hyvinvoinnin toteutumisesta kumppanuudessa ihmisten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa.

Missiomme

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto edistää ihmisten osallisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia, sosiaalisia oikeuksia ja oikeudenmukaisuutta sekä yhteiskunnan laajaa hyvinvointivastuuta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Visiomme keskusliitosta toimijana

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on rohkea edelläkävijä ja vahva vaikuttaja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Keskusliitto on vahvistunut tunnettuna ja tunnustettuna hyvinvointipoliittisena asiantuntijana ja yhteistoimintafoorumina.


1. KESKEISET ARVOMME

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toimintaa ohjaavia arvoja omassa toiminnassamme, yhteistyösuhteissamme jäsentahojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä kaikessa keskusliiton toiminnassa ovat:

• ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen
• tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
• osallisuus ja yhteisvastuu

Lähtökohtana keskusliiton toiminnassa ja sen kehittämisessä on ihminen ja hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa. Vaikuttamis- ja kehittämistyötä tehdään tästä näkökulmasta ja erityistä huomiota kiinnitetään vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen. Kyse on ihmisarvoisen elämän ja arjen luomisesta kaikille.

Ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Päämääränä on, että ihmisillä on osallistumisen mahdollisuus ja että he saavat tarvitsemaansa tukea pyrkiessään itsenäiseen selviytymiseen ja yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä toimimiseen. Jokaisesta ihmisestä pidetään huolta ja jokainen ihminen pitää toisista huolta voimavarojensa mukaan. Ihmisten erilaisuus ja monikulttuurisuus ovat voimavara. Jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta ja kulttuurisia perinteitä kunnioitetaan. Ihmisten keskinäinen riippuvuus ja yhteisöjen toimivuus inhimillisen kehityksen edellytyksenä tunnustetaan.

Kestävässä kehityksessä yhdistyvät ihmisten yksilöllisyys ja keskinäinen vastuu sekä yhteiskuntakehityksen ja ekologisen ympäristön asettamat ehdot oikeudenmukaisella tavalla. Keskusliitto toimii vastavoimana pyrkimyksille, jotka korostavat yksipuolisesti taloutta ja kilpailukykyä ihmisten hyvinvoinnin, ympäristön ja luonnon kustannuksella.


2. TOIMINTAPERIAATTEEMME ASIANTUNTIJA- JA YHTEISTOIMINTAJÄRJESTÖNÄ

Keskusliitto on ainoa valtakunnallinen järjestö, joka kokoaa yhteen sekä kansalaistoiminnan, järjestöjen ja julkisen hallinnon edustajia laajan sosiaali- ja terveyspoliittisen tehtävän äärelle. Tätä vahvuutta käytetään määrätietoisesti toiminnan tukena. Keskusliiton toimintaa vahvistetaan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä hyvinvoinnin alueella toimivien yhteistoimintajärjestönä. Toimintamme perustuu asiantuntijuuteen, avoimuuteen ja luotettavuuteen, ja se saa voimansa tiiviistä yhteistyöstä jäsentahojemme ja sidosryhmien kanssa.

Toiminnan perustana on hyvä tuntuma ihmisten arkeen ja selviytymisen pulmiin sekä yhteiskunnalliseen muutokseen. Se rakentuu vuorovaikutuksessa jäsenyhteisöjen kanssa, monipuolisen oman tiedontuotannon ja muiden tahojen tutkimustoiminnan sekä muun tiedonmuodostuksen kautta. Erityisesti kiinnitetään huomiota heikkoihin signaaleihin ihmisten hyvinvoinnin muutoksessa. Keskusliiton tehtävänä on huolehtia monipuolisen viestinnän ja muun vaikuttamistoiminnan avulla siitä, että tieto ihmisten tarpeista ja hyvinvoinnin muutossuunnista nousee yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Yhteiskunnalliseen kehitykseen vaikutetaan yhteistyössä jäsenyhteisöjen, muiden keskusjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa.

Vaikuttamistoiminta on keskusliiton tärkein tehtävä.
Toimintaperiaatteemme asiantuntija- ja yhteistoimintajärjestönä ovat

• edelläkävijyys
• tietoon ja osaamiseen perustuva asiantuntijuus
• moniääninen vuorovaikutus
• verkostoitunut kumppanuus


3. KESKUSLIITON STRATEGISET TAVOITTEET

3.1. HYVINVOINTI JA HYVÄ ARKI KUULUVAT KAIKILLE

Lähtökohtana yhteiskuntapolitiikassa tulee olla ihminen ja hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa. Tavoitteena on ihmisarvoisen elämän ja arjen aikaansaaminen, erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten turvallisuus ja toimintakyky. Ihmisten voimavarat vaihtelevat eri ikäkausina ja erilaisissa elämäntilanteissa. Väestön ikääntyminen on haaste tulevina vuosikymmeninä ja tähän tulee varautua. Ikäihmiset ovat myös vankka osaamis- ja kokemusresurssi. Tuomme esiin vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten tarpeet, niistä huolehtimisen ja ihmisarvoisen elämän edellytykset. Erilaisten ihmisryhmien tarpeita ei pidä asettaa tulevaisuudessa vastakkain, vaan hakea ratkaisuja, joiden avulla oikeudenmukaisella tavalla pidetään kaikkien hyvinvoinnista huolta. Keskusliitto toimii oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi.

Tällä hetkellä epätasa-arvo ihmisten toimeentuloedellytyksissä ja terveydessä on erittäin suuri. Inhimillisesti ja yhteiskunnallisen koheesion näkö-kulmasta tilanne ei ole hyvä. Se tulee myös taloudellisesti kalliiksi. Kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa tulee olla tavoitteena tukea ihmisten omien voimavarojen vahvistumista, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymisen ehkäisyä sekä varhaista tukea syntymässä oleviin pulmiin.

Julkisella vallalla on vastuu ihmisten hyvinvoinnin edellytyksistä. Toimimme sen puolesta, että laaja, eri tahojen yhteinen hyvinvointivastuu kehittyy. Kuntien perustehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille hallintokunnille, ei vain sosiaali- ja terveydenhuollolle. Kaikessa päätöksenteossa ja ratkaisuissa tulee ottaa huomioon ihmisten hyvinvoinnin näkökulma. Tämä merkitsee ehkäisevän työn vahvistumista ja varhaisen tuen uusien toimintatapojen kehittymistä. Tässä työssä järjestöt ovat vahvoja toimijoita ja se osaaminen otetaan käyttöön. Turvallinen arki vahvistaa laajemminkin sosiaalista turvallisuutta, yhteisöjen kiinteyttä ja elinvoimaisuutta.

Keskusliiton tavoitteena on

-> vaikuttaa ihmisten perusoikeuksien, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen
-> vahvistaa julkista vastuuta ihmisten hyvinvoinnin edellytyksistä
-> rakentaa eri toimijoiden kanssa laajaa hyvinvointivastuuta
-> vahvistaa kunnallista, alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa
-> arvioida ihmisten hyvinvointia, hyvinvoinnin eroja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan siltä pohjalta. Vaikuttamistyössä kiinnitetään erityistä huomiota vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin rakentumiseen.
-> vaikuttaa siihen, että ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet lisääntyvät
-> vaikuttaa kansalaisten Euroopan rakentumiseen


3.2. OIKEUS RIITTÄVÄÄN TOIMEENTULOON KUULUU KAIKILLE

Riittävä toimeentulo on välttämätön ehto ihmisarvoisen elämän rakentumiselle. Ihmiset pääsääntöisesti toivovat saavansa toimeentulonsa työstä. Eri väestöryhmien väliset tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina. Suomalaisista yli puoli miljoonaa ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys kohdentuu erityisesti työelämän ulkopuolella oleviin, monilapsisiin perheisiin. yksinhuoltajiin ja pitkäaikaissairaisiin. Vauraus ei jakaudu Suomessa oikeudenmukaisesti.

Osalle työssä olevista ihmisistä palkka ei ole riittävä toimeentulon lähde, vaan he elävät köyhyydessä. Heidän tilanteessaan ja lyhytaikaisissa sekä tilapäisissä työsuhteissa olevien asemassa on paljon parannettavaa. Pitkäaikaistyöttömyys, erityisesti ikääntyvien ja nuorten pitkäaikaistyöttömyys ovat suuria haasteita, joissa tarvitaan määrätietoista työtä. Suomessa on mittava osatyökykyisten ihmisten joukko, joiden toimeentulossa ja työllistymisessä on pulmia.

Ihmisten kannalta on välttämätöntä, että he saavat mahdollisuuden lähteä rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. Tämä on välttämätöntä myös työvoiman riittävyyden kannalta. Maahanmuuttajien muita ryhmiä heikompi työllisyystilanne ja uusien maahanmuuttajien tulo sekä kotoutuminen vaativat kaikilta tahoilta yhteistä vastuuta. Kyse on myös erilaisuutta ja toisia kulttuureja kunnioittavan asenteellisen ilmapiirin syntymisestä.

Niille, joille palkkatyö ei ole mahdollinen vaihtoehto, tulee turvata riittävä toimeentulo ja vaihtoehtoiset työ- ja toimintamahdollisuudet. Tässä järjestöillä on paljon tarjottavaa, mutta se on haaste myös kaikille yrityksille, ei vain ns. sosiaalisille yrityksille. Yritysten yhteiskunnallisen vastuun tulee vahvistua. Palkkatyön ja etuuksien yhteensovittamisessa on pulmia, jotka estävät ihmisiä toimimasta oman elämäntilanteensa parantamiseksi. Etuusjärjestelmä on myös vaikeaselkoinen ja monimutkainen ja osalla etuuksiin oikeutetuista ihmisistä ei ole tietoa tai voimavaroja huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta. Neuvonta ja ohjaus ovat lisääntyneet, mutta eivät riittävästi. Tarvitaan uusia keinoja, jotta ihmiset voivat helposti saada apua, ohjausta ja neuvontaa oman elämäntilanteensa solmukohtien avaamiseen.

Keskusliiton tavoitteena on

-> vaikuttaa siihen, että kaikilla ihmisillä elämäntilanteesta riippumatta on mahdollisuus riittävään toimeentuloon
-> vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon toimeentuloturvan ja palkkatyön yhteensovittamiseksi nykyistä paremmin
-> vaikuttaa ensisijaisten etuuksien riittävään tasoon ja järjestelmien selkiyttämiseen
-> vaikuttaa vaihtoehtoisten toiminta- ja työmahdollisuuksien rakentumiseksi niille
ihmisille, joille palkkatyö ei ole realistinen vaihtoehto
-> vaikuttaa siihen, että osatyökykyiset voivat työllistyä avoimille työmarkkinoille


3.3. JÄRJESTÖT LUOVAT IHMISILLE HYVINVOINTIA, YHTEISÖJÄ JA OSALLISUUTTA

Järjestöt ovat osa kansalaisyhteiskuntaa, joka on toimivien demokraattisten yhteiskuntien keskeinen tekijä. Kansalaisjärjestöt toimivat yhteisöjen kiinteyden kittinä ja arvojen vaalijoina. Ne ovat tärkeä osa demokratiaa ja arvo sinänsä. Järjestöt ovat sosiaalisen pääoman rakentajia ja yhteis-kunnallisen kehityksen suuntaan vaikuttajia. Aktiivinen kansalaisuus ja osallisuus rakentuvat myös järjestöissä toimimalla ja oppimalla.

Järjestöt tarjoavat ihmisille liittymisen ja identiteetin rakentamisen paikan. Niiden toiminta ehkäisee ongelmien syntymistä, syvenemistä ja tukee ihmisten arjessa selviytymistä. Ne tavoittavat usein ihmisiä, jotka jäävät muuten yksin ja tuen ulkopuolelle monine ongelmineen. Järjestöt tarjoavat monimuotoista tukea ja palvelua, joka eroaa julkisesta ja yritysmuotoisesta palvelusta.

Järjestöt toimivat yleishyödyllisinä, voittoa tavoittelemattomina toimijoina. Niiden tarjoamat palvelut ja tuki eivät pääsääntöisesti ole tuotteistettavissa. Järjestöjen palvelut ovat eri ihmisryhmien tarpeiden pohjalta rakennettuja palvelukokonaisuuksia. Niissä yhdistyy usein vertaisosaaminen, vapaaehtoisten tuki ja ammatillinen osaaminen.

Julkisen vallan ja järjestöjen kumppanuudella on pitkät, vaalimisen arvoiset perinteet Suomessa. Erityisen merkittävä on kuntien ja järjestöjen kumppanuus ja yhteistyö. Esimerkiksi lastensuojelussa, päihdehuollossa, vammaispalveluissa, vanhustenhuollossa ja kuntoutuksen alueilla järjestöillä on erittäin merkittävä tehtävä vastata erityisiin tarpeisiin. Näillä alueilla ei usein ole muita toimijoita, ei toimivia markkinoita ja erityisosaaminen on kehitetty järjestöissä.

Järjestöjen arvokas toiminta ja edellytykset sille on turvattava tulevaisuudessakin. Tärkeä osa sitä on Raha- automaattiyhdistyksen monopoliaseman säilyminen. Järjestöjen toimintaa ei pidä rapauttaa kilpailun vääristämisen pelosta ja elinkeinotoiminnan intresseistä. Muuten on riskinä, että ilman tukea ja palveluita jäävien ihmisten joukko kasvaa.

Keskusliiton tavoitteena on

-> vaikuttaa ihmisten, erityisesti huono-osaisten, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantumiseen
-> arvioida ja tehdä näkyväksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen monipuolista toimintaa, niiden tarjoamaa tukea sekä merkitystä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti
-> puolustaa ja vahvistaa kansalaisjärjestöjen toimintaa ja toimintamahdollisuuksia paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti
-> tukea jäsenyhteisöjä vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kehittämisessä sekä vahvistaa näiden arvostusta
-> kehittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja kuntien yhteistyötä
-> vaikuttaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa yleishyödyllisyyden kansalliseen ja kansainväliseen määrittelyyn
-> vaikuttaa kansalaisjärjestöjen asiantuntemuksen käyttämiseen ja tunnustamiseen Suomessa ja Euroopan unionin toiminnassa sekä järjestöjen konsultatiivisen roolin rakentumiseen


3.4. JULKISELLA VALLALLA ON VASTUU SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA

Hyvinvointipolitiikan ja palveluiden tehtävänä on tukea ihmisten itsenäistä selviytymistä ja voimaantumista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä ihmisten tarpeet tulee ottaa lähtökohdaksi. Palvelujärjestelmän perustana tulee olla toimiva julkinen palvelujärjestelmä, vahva julkinen vastuu sekä sen rinnalla eri tahojen ja sektoreiden välinen yhteistyö, ja kumppanuus. Eri ihmisryhmien tasa-arvo palveluiden saamisessa tulee turvata. Laadukkaiden palveluiden saatavuus, riittävyys ja saumaton toiminta ovat ihmisten kannalta oleellisia. Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa kokonaisuuden, jota ei tule pirstoa. Lähipalvelut ovat ihmisille keskeisiä.

Haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen sekä kasvukeskusten erityistarpeet ja lähtökohdat tulee ottaa huomioon. Alueellisia ja kuntien välisiä eroja palveluiden saatavuudessa tulee vähentää ihmisten perusoikeuksien toteutumiseksi. Hyvinvointipalvelut edellyttävät osaavaa henkilöstöä ja henkilöstöpula uhkaa tulevien vuosien aikana. Kunta- ja palvelurakenteen kehittämisessä tulee ottaa huomioon nämä lähtökohdat.

Kilpailukyvyn vahvistamisen tavoite ja kilpailuttaminen eivät tunnista riittävästi hyvinvointipalveluiden erityistä luonnetta ihmisten perusoikeuksien toteuttajana ja laajemminkin paikallisyhteisöjen kehittäjänä. Palvelukaupan tavoitteena on laajentaa palvelumarkkinoita, vahvistaa elinkeinotoimintaa, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tuottaa voittoa.

Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on vahvistaa ihmisten toimintakykyä ja selviytymistä sekä vähentää palveluiden tarvetta. Hyvinvointipalveluiden tehokkuutta eivät mittaa suoritteiden määrät, vaan se, millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten itsenäiseen selviytymiseen ja toimintakykyyn. Palvelukaupan ajattelu- ja toimintatapojen tuominen sellaisenaan hyvinvointipalveluiden alueelle rapauttaa hyvinvointijärjestelmiä ja tuo sisämarkkinasääntelyn kansallisten päätösten kautta hyvinvointipolitiikan sisään. Tulevaisuudessa tarvitaan julkisia palveluita, järjestöjä ja hoivayrittäjiä vastaamaan olemassa oleviin tarpeisiin ja haasteisiin. Tämän yhteistyön tulee rakentua hyvinvointipoliittisten tavoitteiden pohjalta. Muuten on riskinä, että hallinto ja lyhyen aikavälin taloudelliset säästöt korostuvat sisällöllisen asiantuntemuksen kustannuksella. Pitkällä aikavälillä se voi merkitä kustannusten huomattavaa kasvua ja maksukykyisten ihmisten palveluiden ja huono-osaisten palveluiden syntyä erillisinä, mikä on hyvinvointimallimme universaalisuus-periaatteen vastaista.

Hyvinvointipalvelut toteuttavat ihmisten perusoikeuksia eivätkä ne voi olla alisteisia sisämarkkinoiden kehittämiselle ja taloudellisen kasvun tavoitteille. Kansainvälisissä vertailuissa pohjoismaisen hyvinvointimallin vahvuus muihin malleihin verrattuna on ilmeinen. Vahva, universaali ja verorahoitteinen hyvinvointimalli ja hyvä kilpailukyky tukevat toisiaan. Sitä meillä ei ole vara menettää ja rapauttaa.

Keskusliiton tavoitteena on

-> arvioida palvelujärjestelmän muutosta, toimivuutta ja palveluiden saatavuutta sekä vaikuttaa päätöksentekoon sen pohjalta
-> seurata sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaistamisen ja kilpailuttamisen vaikutuksia sekä edistää hyvinvointipoliittisten tavoitteiden toteutumista
-> kehittää asiakaslähtöisiä, toimivia tuen muotoja ja toimintatapoja yhteistyössä jäsentahojen ja muiden tahojen kanssa
-> vahvistaa sosiaali- ja terveysalan osaamista ja vaikuttaa osaavan henkilöstön riittävyyteen
-> arvioida sisämarkkinoiden kehittämisen vaikutusta hyvinvointipolitiikkaan, kansalliseen hyvinvointimalliimme sekä vaikuttaa EU politiikan kansallisiin linjauksiin


3.5. HYVINVOINNIN JA TALOUDEN VÄLILLE TARVITAAN TASAPAINO

Toimimme sen puolesta, että yhteisölliset arvot ja kansalaisten hyvinvointi nousevat yhteiskunnan kehittämisen lähtökohdaksi taloudellisten arvojen sijaan. Kunnallinen pitkäjänteinen sosiaali- ja terveyspolitiikka, joka ottaa huomioon ehkäisevän näkökulman, paikalliset tarpeet ja laadulliset tavoitteet, on inhimillistä ja kustannustehokasta. Tulevaisuuteen varautuva kunta ottaa järjestöt mukaan sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämiseen ja resursoi niiden toimintaa. Alueellisessa toiminnassa tarvitaan nykyistä vahvemmin hyvinvointinäkökulma elinkeinopoliittisten tavoitteiden rinnalle. Euroopan unionin kehittäminen ensisijaisesti talouden, kasvun ja kilpailukyvyn ehdoilla kärjistää sisämarkkinatavoitteiden ja hyvinvointitavoitteiden välistä ristiriitaa ja heikentää sosiaalista koheesiota. Se myös vieraannuttaa ihmiset niin kansallisesta kuin unioninkin politiikasta ja poliittisesta päätöksenteosta.

Tarvitaan talouden, työllisyyden ja sosiaalisen nykyistä parempi tasapaino niin paikallisesti, kansallisesti, Euroopan unionin kuin maailmanlaajuisellakin tasolla. Talouden ja kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen koheesion todellinen yhteys varmistaa kestävän hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen.

Keskusliiton tavoitteena on

-> vaikuttaa siihen, että hyvinvointipalvelut nähdään paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti investointina tulevaisuuteen ja taloudellisen vakauden edellytyksenä
-> vaikuttaa siihen, että hyvinvointitavoitteiden, palvelukaupan ja laajemminkin elinkeino-toiminnan välille rakentuu nykyistä parempi tasapaino kansallisissa, EU:n ja maailmanlaajuisissa ratkaisuissa
-> seurata ja arvioida sisämarkkinoiden kehittämiseksi käynnissä olevien prosessien vaikutuksia hyvinvointimalliimme ja kansallisiin järjestelmiimme sekä toimia sen puolesta, että hyvinvointitavoitteilla on arvo sinänsä
-> viedä universaalia hyvinvointiajattelua EU-prosesseihin
-> vaikuttaa globaalin sosiaalipolitiikan kehittymiseen ja oikeudenmukaisen globalisaation vahvistumiseen


4. TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEDELLYTYKSET JA VOIMAVARAT

Keskusliiton tärkein voimavara on osaava ja sitoutunut henkilöstö sekä jäsenyhteisöjen monipuolinen osaaminen. Keskusliiton jäseniä ovat alueelliset sosiaaliturvayhdistykset, joissa toimivat alan työntekijät ja luottamushenkilöt, valtakunnalliset sosiaali- ja terveysjärjestöt, jotka edustavat eri kansalaisryhmiä sekä ammatilliset järjestöt, jotka edustavat alan eri työntekijäryhmiä. Tukijäseniä ovat kunnat ja sosiaali- ja terveysalan muut yhteisöt ja muilla aloilla toimivat yhteisöt. Keskeisiä toimijoita vuorovaikutuksen rakentamisessa ovat liiton luottamuselimet – liittohallitus, liittovaltuusto sekä liittokokous – sekä yhteistyö- ja vaikuttamisfoorumeiksi rakennetut strategian ydinalueilla toimivat työryhmät ja toimikunnat.
 
Keskusliitto tekee tiivistä yhteistyötä muiden keskusjärjestöjen, erityisesti Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:n (YTY) ja Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) kanssa. Tavoitteena on, että keskusjärjestöjen tiivis yhteistyö ja keskinäinen tuki mahdollistavat nykyistä paremman ja tehokkaamman vaikuttamistoiminnan sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja niiden jäsenten kannalta.

Järjestöjen keskinäisen työnjaon mukaan STKL on sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija- ja yhteistoimintajärjestö. Tekryn perustehtävä liittyy terveyden edistämiseen ja tämän näkökulman rakentumiseen kaikkeen päätöksentekoon. YTY:n perustehtävä on järjestöjen toimintaedellytyksiin vaikuttuminen. Näiden tahojen selkeästä työnjaosta huolehditaan yhdessä päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä yhdistetään voimia vaikuttamisessa ja kehittämisessä.

Keskusliitto toimii kiinteässä yhteistyössä muiden hyvinvoinnin rakentamisessa mukana olevien tahojen kanssa.

Keskusliitossa harjoitetaan pitkäjänteistä ja työntekijöiden hyvinvointia tukevaa henkilöstöpolitiikkaa ja työntekijöiden osaamisen kehittymisestä pidetään huolta. Keskusliiton henkilöstöltä edellytetään moniosaamista.

Keskusliitossa arvioidaan jatkuvasti toimintaympäristön muutosta, pidetään kirkkaana oma perustehtävä ja selkeä profiloituminen. Se tukee toiminnan sovittamista olemassa oleviin haasteisiin ja voimavaroihin. Rahoituksen monipuolisuutta vahvistetaan sekä harjoitetaan tarkkaa ja tasapainoista taloutta.

Keskusliiton tavoitteena on

-> vahvistaa yhteistyötä ja vuoropuhelua jäsenyhteisöjen kanssa sekä sen pohjalta yhteistä vaikuttamista
-> vahvistaa järjestöjen ja kuntien vuoropuhelua sekä yhteistyötä keskusliiton toiminnassa ja rakentaa sen varmistamiseksi nykyistä vahvempi yhteys kuntajäseniin.
-> laajentaa toimintakauden aikana keskusliiton jäsenpohjaa
-> tiivistää yhteistyötä Tekryn ja YTY:n kanssa sekä yhdessä huolehtia toimivasta keskinäisestä tuesta, synergiaeduista ja työnjaosta
-> kehittää keskusliiton työyhteisöä tiimirakenteen pohjalta ja vahvistaa jaettua johtajuutta
-> harjoittaa työnantajana pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa, vahvistaa työyhteisön hyvinvointia ja monipuolista osaamista
-> vahvistaa keskusliiton rahoituspohjaa ja oman toiminnan tuottojen osuutta rahoitusrakenteessa




Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu