Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on perustettu heinäkuussa 1917 Lempäälässä Suomen Köyhäinhoitovirkailijain Yhdistyksenä. Yhdistyksen tehtävänä nähtiin erityisesti "vapaaehtoisten ja palkattujen huoltotyöntekijöiden pätevyyden lisääminen". Koulutuksen avulla tähdättiin myös koko alan kehittämiseen.

Liiton jäsenistön muodostivat aluksi alueelliset yhdistykset, vähitellen mukaan tulivat myös kunnat, alan järjestöt ja ammatilliset yhdistykset. Tästä yhteistyöstä syntyy sosiaali- ja terveyspoliittinen yhteistoiminta- ja vaikuttamisfoorumi, joka tähtää kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

Nimi kertoo muutoksesta

Kun vuosien varrella toiminta ja toimintaympäristö ovat muuttuneet, on myös liiton nimi vaihtunut. Jokainen nimenmuutos kertoo tietyn vaiheen päättyneen ja uuden alkaneen.

1917 Suomen Köyhäinhoitovirkailijain Yhdistys
1929 Suomen Kunnallisten Huoltotyöntekijäin Liitto
1932 Suomen Huoltotyöntekijäin Liitto
1953 Sosiaalihuollon Keskusliitto
1972 Sosiaaliturvan Keskusliitto
1997 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto

Koulutus kivijalkana

Koulutus on alusta lähtien ollut toiminnan kivijalka. Vuosittaiset köyhäinhoitokokoukset edelsivät huoltopäiviä, sittemmin sosiaaliturvan päiviä, joita nykyisin järjestetään Sosiaali- ja terveysturvan päivinä. Kolmipäiväiseen tapahtumaan on kautta vuosien kerääntynyt tuhatlukuinen osanottajajoukko luotaamaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, käymään arvokeskustelua, retkeilemään, virkistymään ja tapaamaan kollegoja. 30-vuotisjuhlista lähtien päivillä on kierretty joka toinen vuosi ympäri maata.

Huoltopäivistä Sosiaali- ja terveysturvan päiviin

Ajankohdat ja paikkakunnat

1950-luvulla alkoi entistä tiiviimmässä muodossa alan henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus. Sosiaalilautakuntien puheenjohtajien ja sosiaalijohdon neuvottelupäivät vakiinnuttivat paikkansa. Mukaan tulivat vähitellen myös järjestöjen ja muiden alan toimijoiden henkilöstökoulutus sekä projektien, verkostojen ja muiden uusien työmenetelmien hallintaan liittyvä koulutus. Alan koulutuksen kehittämiseksi laadittiin kannanottoja mm. korkea-asteen koulutuksesta sekä pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksesta.

Strategia jäsentää toimintaa

Liiton keskeisiä sosiaali- ja terveyspoliittisia linjauksia hahmottava strategiatyö jäsentää liittokokousten välistä toimintaa. Viime vuosikymmenten strategiaotsikot kertovat ajankohtaan sidotusta toiminnasta: 80-luvun sosiaalipolitiikka, Tietoyhteiskunnan sosiaaliturva, Ympäristö muuttuu - muuttuuko sosiaaliturva, Perusturvallisuuden parantaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen, Hyvinvointia kaikille, Yhteisvastuullinen ja osallistava hyvinvointiyhteiskunta, Osallisuus ja kestävä hyvinvointi.

Perusturva kuntoon

Toimeentuloturvaan liittyvät kysymykset ovat olleet keskeisesti esillä liiton vaikuttamistoiminnassa. Liitto on johdonmukaisesti esittänyt perusturvan tason yhtenäistämistä ja tason korottamista ja korostanut toimeentulotuen merkitystä viimesijaisena tukimuotona.

Ansiomerkit, mitalit ja palkinnot ovat tunnustuksia ansiokkaasta toiminnasta ja hyvin tehdystä työstä. Liitto jakaa hakemuksesta kultaisia ja hopeisia ansiomitaleita sekä Benevolentia-mitaleita, myöntää itse kultaisia kunniamerkkejä, kutsuu kunniajäseniä ja myöntää vuosittain Sosiaaliturvan tunnustuspalkinnon ja Kansalaistoiminnan tunnustuspalkinnon.

Sosiaalihuoltoa on tehty tunnetuksi myös näyttelyin. Alkuvuosina huoltopäivien yhteydessä oli esittelyjä ja näyttelyjä, joita luonnehdittiin lähinnä valistustoimintaan kuuluviksi. Päivien osanottajille esiteltiin paitsi alalla toimivia järjestöjä ja laitoksia, myös käytännön työtä helpottavia ratkaisuja aina vanhainkotien vaatehuoltopulmista alkaen. Näyttelyjen avulla on esitelty myös uutta tietoteknologiaa ja vanhusten ja vammaisten asumiseen liittyviä ratkaisuja. Vähitellen mukaan tuli myös kulttuuri: tapa sanoa toisin. Hämeenlinnassa 1975 Nainen, työ ja sosiaaliturva -näyttely esitteli Rauni Liukon vaikuttavia kipsitöitä. YK:n kansainvälisenä lapsen vuonna 1979 toteutettiin eri puolilla maata kiertänyt valokuvanäyttely Lapsena Suomessa yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa.

Ajankohtaisaiheita ja historiaa julkaisuissa

Alan historiaa on pyritty tallentamaan eri tavoin. Liitto on järjestänyt kaksi sosiaalihuollon perinteen keruuta, toisen vaivaishoidon ja toisen köyhäinhoidon ajalta. "Ruotiukkoja ja huutolaisia" kertoo ajasta ennen järjestäytyneen sosiaalihuollon syntyä. Sosiaalisen turvan historia aina keskiajalta lähtien on tallennettu liiton julkaisuun Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva.

Oppi- ja käsikirjat, tutkimusraportit ja ajankohtaiskatsaukset ovat kuuluneet vuosikymmeniä liiton julkaisutoimintaan. Osmo Toivolan Sosiaaliturvan pääpiirteet on kulunut useammankin opiskelijapolven käsissä, Sosiaaliturvan kalenteri raamittanut ajankäyttöä ja erilaiset bibliografiat jäsentäneet tiedonhallintaa ennen sähköisiä työvälineitä.

Liiton julkaisut ovat heijastelleet myös eri toimintamuotoja. Vapaaehtoistoiminnan vuosikirjat ja koulutusaineistot, Hyve-projektin kartoitukset ja toimintakuvaukset ja monet tutkimusselvitykset ovat vieneet keskustelua eteenpäin. Hyvinvoinnin merkittävä ajankohtaiskartoitus, Sosiaalibarometri, on ilmestynyt 1990-luvun alusta lähtien.

Kansainvälisen toiminnan pitkät perinteet

Liiton kansainvälisen toiminnan juuret ovat jo 1920-luvun aktiivisessa kanssakäymisessä Baltian maiden ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Kansainväliset suhteet vireytyivät uudelleen 1960-luvulla erityisesti Sosiaalipolitiikan kansainvälisen maailmanjärjestön (ICSW) kautta. Suuri ponnistus liitolle oli järjestön maailmankonferenssin toteuttaminen Suomessa 1968. Sittemmin on toteutettu myös Euroopan alueen symposium ja toinen laaja maailmankonferenssi vuonna 1994.

Tarpeeseen tukea järjestöjen kansainvälistymistä vastattiin käynnistämällä Eurooppa-projekti jo ennen Suomen jäsenyyshakemusta Euroopan Unioniin. Merkittäviä kansainvälisiä verkostoja on ollut Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN. Liitto on ollut mukana niin Euroopan kuin Suomenkin verkoston toiminnassa. 1990-luku on merkinnyt jatkuvaa kansainvälistymisen aikaa.

Tiivis vuorovaikutus alan toimijoiden kanssa

Toisaalta myös alueellinen toiminta on entisestään vahvistunut hyvinvoinnin verkostojen rakentumisen myötä. Tarve toimia ihmistä lähellä, kuulla heidän ääntään ja vetää hyvinvointipalveluja tuottavia tahoja yhteen on johtanut tiiviiseen vuorovaikutukseen paikallisten toimijoiden kesken. Kansalaistalot, kumppanuustalot ja -keskukset kokoavat toimijoita yhteen. Samat tavoitteet, joita jo liiton perustajat arvostivat, ovat vieneet toimintaa eteenpäin niin paikallisella, kansallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.